IRC-Galleria

Kaikkeen sitä lähteekin mukaan...=)
Tässä pähkinänkuoressa jutun ydin:

Jokainen, joka lukee tätä blogia (sattumalta tai tarkoituksella) on velvoitettu vastaamaan näihin kysymyksiin. Kaikkein parasta olisi, jos viitsisit kirjoittaa kommenttisi alkuun kysymyksen numeron ja voisin lukea vastauksesi KAIKKIIN kysymyksiin kommentteina blogistani (olisin kerrankin suosittu). Helppoa vaikka päällään seisten, right? Sitten vastattuasi kopsaa tämä omaan blogiisi ja velvoita muutkin vastaamaan (tai ainakin se henkilö, jolle olet itsekin joutunut vastaamaan), niin kierre jatkuu. :D Comprende? Eikun toimiin sitten vain. :)

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä vai millainen on suhteesi minuun?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Mikä on paras ja pahin luonteenpiirteeni?
05. Uskaltaisitko halata minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta

Vähän mentiin muodon vuoksi kentällä ja sitten poikettiin ihan vähän kävelemässä laiduntietä. Ja tämä onnistui vain siksi että täti SAI HOKIT KIINNI. Nyt tädille aplodeja, tuhansia!! :)

Kana oli oma itsensä, kaikin puoli. Huomenna pääsee tarhaan joka on varmaankin vähintään 100 m pitkä, joten riittää kanalle suditettavaa!!

Ai niin, hienoa; Simo sai vakitöitä. HYVÄ SIMO!!

Ja kananen otti aiheen lunkisti. Kesti jopa vuohet kenuamatta ;o).

Alkoi syödä heinää ja oli rauhallinen kaikin puolin. Nuokkuikin jo alkuillasta, matkan rasitukset pois. Näytti myös tädille, että tädin olisi nyt aika hävitä, siis sillä pään käännöllä joka on ollut meidän yhteisen ajan päättymisen merkki siltä päivältä jo pitkään.

Huooh. Väsy.

mikä päivä. Kanasella tosin lepo, sillä huomenna kelien salliessa kana sutaisee uuteen kotiin ja eräs stressi lakkaa tädillä.

Aamu meni töissä ja sitten suoraan rouva D (:o)) kuskiksi ja muuttokuormaa tekemään... Kamat nyt lähes jatilassa, enää hevonen, rehut ja kaappi vietävänä.

Nukuttaa muttei nukutakaan.

Ps. Olipa muuten uni, hassua kuinka ihmisen alitajunta käsittelee asioita. Unessa täti kulki mustan sateenvarjon (joka oli ratsastuskentän kokoinen) alla jonkun naisen kanssa joka oli viemässä tätiä katsomaan suomenhevosia pihattoon. Se toinen selitti kuinka kilttejä ja kivoja hevosia ne kaikki ovat ja täti uskoi. Sitten tämä nainen nosti sateenvarjon ylös niin että täti näki hevoslauman ja suoraan laumasta hyökkäsi ori päälle, täti kaatui ja ehti ajatella että nyt kuollaan mutta huomasi sitten ettei edes sattunut ja nousi ylös.

Täti ymmärtää tämän unen prosessin. :)

Ja täti nosti kissan pöydälle ja selvitti asiat omalta kantiltaan. Helpotti.

Kanasen muutto tapahtuu maanantaina, kunhan vastaanottavaan hoitolaitokseen on tehty ennakkoilmoitus ;o).

Ilta töissä ja keskipäivällä h*lvetillinen migreeni.

Ja sitten tädin mietteitä:

Koska ihmiset tajuavat että IHAN KAIKKEEN tarvitaan kaksi. Ja että asioita voi pukkaista vauhtiin ihan vaan kylvämällä tietyn tyyppisiä juttuja/olettamuksia jne. ympäristöönsä.

Koska ihmiset uskaltavat ja osaavat nostaa kissan pöydälle, kertoa ajatuksistaan ja tekemisistään ihan suoraan vailla kieroilua? Kieroilulla saa ympärilleen vihaisia ihmisiä ja tyytymättömiä tovereita.

Suoraan puhujista juu ei aina pidetä niistäkään. Mutta ajan kanssa asiat muuttuvat negatiivisesta positiiviseksi kunhan ihminen on hoitanut asiansa reilusti ja rehdisti (ja uskokaa vaan; Täti on kärsinyt nahoissaan sen tuhannen kertaa sen takia että nostaa kissan pöydälle ja ilmoittaa jos on asioista eri mieltä...)

Meillä jokaisella kuplan luojalla se kupla puhkeaa jossain välissä, se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, ikävällä tavalla tai sitten vielä ikävämmällä tavalla.

Valehteleminen ei koskaan johda positiiviseen tulokseen kenenkään kohdalla vaikkei se totuuskaan aina ole se autuaaksi tekevä asia.

Ihmisten täytyisi muistaa arvostaa muita ja muistaa että kuten he kohtelevat muita niin heitäkin kohdellaan. Jokaisella meistä on jokin asia joka on tärkeä vaikkei sitä muut ymmärtäisikään. Jokaisesta asiasta on olemassa jokaisen oma henkilökohtainen mielipide ja vaikkei se aina olekaan juuri samanlainen sinun ajatustesi kanssa, se on yhtä oikeutettu kuin se sinun omasi.

Jokainen meistä vastaa vain itsestään ja perheestään; Kuului siihen sitten miehiä (:)), lapsia tai karvaisia otuksia. Lähes jokainen meistä toivoo pystyvänsä järjestämään omalle porukalle mahdollisimman mielyttävät olosuhteet ja elintilan. Eikä se minulle hyvä aina tarkoita sinun valitsemaasi hyvää.

Otetaanpa peilit käteen ja katsotaanpa rehellisesti sieltä näkyviin silmiin ja kysytään, Olenko minä ollut rehellinen ja hoitanut asiani kuten normaalin aikuisen kuuluukin?

Käsittämätöntä: Tätiä NÄRÄSTÄÄ ja on MIGREENI. Yhtään näet ei ressaa eikä raivostuta, ei sitten yhtään.

Löde kevyellä työllä.

Jos jotain täti vihaa, niin valehtelua ja paskanjauhantaa. Jokainen sellaiseen ajoittain syyllistyy, mutta järjestelmällinen toiminta on SAIRASTA. Ja ikävä kyllä, siitähän jää aina kiinni.

Kiitos vaan ja hyvää joulua.

Ystävä nukkui pois isänpäivän yönä.

Tallipaikka vaihtuu taas kerran, tällä kertaa siksi että tallilta vähennetään hevosia. Nooh, tiedossa on 38 euroa kalliimpi vaihtoehto maneesilla, kentällä, omilla maastoilla ja iiiiisoilla tarhoilla :). Tallissa koneellinen ilmanvaihto, pakkopilttuut, ´vesikarsinat jne. Siis ei paha.

Toivottavasti vaan Löden pötsi kestää taas kerran...