IRC-Galleria

No niin, irtomyyräily tuotti tulosta, kas myyrä liikkui aivan superupeaa ravia ja tietenkään tädillä ei ollut kameraa matkassa... Loppuverkasta otin sitten kuvia, kun myyrä tyytyi dallailemaan ihan normina.

Mutta lisätkää tähän askeleeseen pituutta noin metri lisää ja voitte kuvitella kuinka täti ulvoi ihastuneena!

No niin siis; Neiti myyrän elämä alkoi tänään kengityksellä, joka meni kuten pitikin. Siitä siirryttiin sitten kentälle pikku työskentelytuokioon....

Nähtävästi täti istui vihdoin suorassa, sillä järkyttävä toteamus hevosen kaatumisesta ulos oikeassa kierroksessa päjähti kuin salama...

Ylitaivutusta ulos ympyrällä, avotaivutuksesta suoraan takaosankäännökseen (suoristus käännöksen sisällä) ja siitä lisättyyn raviin suoraan (lisäykset super!) tekivät neitokaisen rungolle hyvää :).

Nyt vaan pattia hanuriin ja alkaa lyyti kirjoittaa, noin ratsastuksellisessa mielessä.

On se vaan ihanaa huomata, että suhde omaan hevoseen kasvaa ajan kanssa. Tänään hepat oli aivan ropeleita tuulen takia kai, mutta neiti myyrä ei korvaansa tuulelle lotkauttanut.

Irtojuoksutusta oli ohjelmassa, sillä myyrän räpylät ovat venahtaneet pitkiksi, onneksi Tiina poikkeaa huomenna tekemään pedikyyrin :).

Neiti myyrä tottelee tätiä maasta käsin hienosti; käynti-laukka siirtymät, laukka-seis siirtymät, lisäykset (silleen oikeesti, ettei tahti muutu vaan askel pitenee) toimii ihan äänellä. Se on tädin mukana ihan täysillä.

Aika pähee tunne, tätiä hymyilyttää :O)

Ps. kuva: Sanni sannin.kuvat.fi

Jalat, ne jalat :)

ja aukoo paikkoja. Jatkoreeniä mietitään sitten huomenna :).

Kengitys lähestyy, onneksi :)