IRC-Galleria

Tässä tuli jälleen huomattua, että lina-autossa tulee mietittyä monenlaista. Jos kaikki ne mietteet, jotka minulla on tullut mieleen linja-autossa lukion aikana (ja nekin jotka olen aloittanut ennen autoon menemistä, mutta olen jatkanut autossa. Tai aloittanut autossa ja jatkanut kotona/koulussa) koottaisiin yhdeksi kirjaksi, niin saattaisipa hyvinkin olla, että kirja paksuudessa peittoaisi itse raamatunkin.

Tänään tuli mietittyä minua itseäni.
Olen huomannut, ja ehkä muutkin ovat, että minä en hirveästi näytä tunteitani. Johtuu siitä, että tunteet on helppo kääntää sinua itseäsi vastaan. Minä pyrin yleensä siihen, että ulospäin näkyy vain neutraaleja tai positiivisia tunteita. Tämä ei tarkoita etteikö niitä ikäviäkin tunteita (negatiivisia siis) olisi, mutta niitä en pyri näyttämään ulkopuolelle. Tosin näitä jälkimmäisiä on vähemmän, aika paljon vähemmän kuin kahta ekaa.
Negatiivisissa on se hyvä puoli, että ne on ajan myötä helppo neutralisoida... ellei sitten ole ns. jatkuvaa ärsykettä, eli sellaista, joka jatkuvasti ylläpitää niitä negatiivisia tunteita. Joka tapauksessa, tässä hetki sitten rupesin miettimään, onko hyvä tukahduttaa tutnteita? Niin tekemällä saa helposti itsensä näyttämään ulospäin tasapainoiselta (henkisesti) ja rauhalliselta. Mutta sillä ei välttämättä ole samaa vaikutusta henkiseen olemukseen. Kuitenkin tunteet ovat luonnollisia ja jos negatiiviset tunteet pyrkii tukahduttamaan, tekeekö se sinusta epäluonnollisen? Sen voin sanoa, että aina se ei ole hyväksi.

Tässä tuli aika synkistelevästi kirjoitettua tuo alkuosa, mutta nyt ehkä vähän valoisampaa kohti.
Tosiaan, minä en hirveästi pyri näyttämään ulkopuolelle tunteitani, mutta ihmiset saattavat tehdä omia tulkintojaan, esim. että kyseinen hiljaisuuteni tjms. on juuri hänen aiheuttamaa ja minä vihaan kyseistä henkilöä.
Viha on aika vahva sana, enkä oikeastaan koe vihaavani juuri ketään, ainakaan meidän koulusta. En myöskään inhoa juuri ketään. Osa ihmisistä osaa olla ärsyttäviä, mutta hyvin, hyvin harva on ärsyttävä jatkuvasti.

Pyrin olemaan ennakkoluuloton (ei kylläkään aina onnistu) ja pyrin myöskin ajattelemaan lähinnä positiivista ihmisistä, mutta sekään ei aina onnistu. Tässä jollekin voi herätä kysymys, että 'mikäs v*tun tekopyhä sinäkin oot', mutta voin sanoa että sellainenkaan en ole, olen vain järkeillyt ettei kukaan varsinaisesti hyödy siitä jos ajattelen toisista jatkuvasti pahaa.

Toisinsanoen...
En kylläkään tarkoita ketään tiettyä henkilöä tässä, mutta seuraavan kerran kun tulkitsette minun eleiden perusteella tunteitani, pitäkää todennäköisempänä positiivisia asioita... Mutta toisaalta älkää sulkeko pois niitä ikäviä vaihtoehtoja.



Että tämmöstä 'BSää' tällä kertaa ;)
Jos luit kokonaan, voit syyttää vain itseäsi.


PS:
Löysin uhkapelien ilot, voitin pelikoneesta rahaa ja jäin voitolle melkeen euron verran ;)