Hassuji olo.. ku ei vaan natsaa.. :( haluan vaan rakastaa. Se on vaikeaa, kun asiat, joita niin paljon haluaisin ja kaipaisin, eivät vaan toteudu.. toivoa ei pitäis kohdistaa mihinkään muuhun kuin itseensä. Sillä selviäis. Sitä pitää opetella näinä aikoina..
Mutta silti - rakastan yhtä niin paljon. Rakastaa on ehkä vähän liian vahva termi tähän tilanteeseen, mutta en keksi parempaakaan tähän hätään. Ja olen ikuinen romantikko. Kyyninen romantikko tätä nykyä. Mutta joo. En vaan tiedä mitä vittua mun pitäisi tehdä, kun ei vaan tunnu natsaavaan, varsinkaan viime aikoina..
En ainakaan dokaa enää päättömästi. Varmaankin kuuluisimmat sanani. :DD mutta anyway, minä yritän. Ja luotan itseeni. Yrittäminen meikältä luonnistuu. Pitäisi varmaan tällä hetkellä vaan kohdistaa kaikki energia itseeni. Mutta sekin on vaikeaa, koska satun vaan rakastamaan jonkun toisen ihmisen rakastamista yli kaiken. Ja niitä positiivisia viiliksiä, joita siihen liittyy.. :) pitää yrittää vaan hengittää ne negaatiot ulos. Ns. "Puhkua säätöolot pois", kuten viime viikolla kännissä keksin hyvän muutamia hetkiä kestävän meditaatioharjoituksen. :D
Onneksi nyt, tai siis ei nyt mutta kohta puolin, on muutenkin alkamassa hienoja asioita, luovaa työtä. Laulutunnit alkaa ensi viikolla, ja alan soitella taas vanhan bändin kaa perjantaina. :) ja uuden vuoden jälkeen pitäis vihdoin räppisessioidenkin koittaa. Ja vielä olisi joitakin asioita, joita tarvitsen tasapainottamaan mielentilojani. Ei vaan pidä liikaa suunnitella tulevaa. Haluan nyt näiden hetkien jutut kuntoon, ja sitten voin alkaa miettiä seuraavia.
Kaavoja keskelle kaaosta. Ne tulevat kyllä. Minä olen selviytyjä.