IRC-Galleria

Oodi siisteydelle.

Värikkäällä matolla kuraa ja ruoantähteitä;
olin ajattelematon, kun tulin sisään ja söin antaumuksella.

Nurkat täynnä pölyä, lattia hiekoitettu, mutta kuuluuko sen kiiltääkään?

Keittiö täynnä astioita, miksi?
Siksikö, koska kukaan ei ole vielä jaksanut tiskata niitä?

Sanoisin, jolla kulla on ollut yksinkertaisesti nälkä.

Ja mitä se paljon puhuttu "paska", jota kuulemani mukaan löytyy joka paikasta, on?

...

Pelkkää paskapuhetta.

Kaupungin sydän.

Verse 1:

Kaupungin sydän sykkii ku virkavalta sisään rynnii //
näitä tyky-tykytyksii ei pysty estää //
onnen varjolla lakia mielellään kiertää //
tekee pientä pahaa jotta paskaa sietäis //
on kädessäni soihtu, liekki kytee jo tulta //
ihmismielen ei tarvitse muureja murtaa //
ku lakipykälien pilarit ei kannattele kansakuntaa //
vallankumous on ehkä näkymätön, muttei unta //
joo, ei ainakaan unta //
ku niin moni kokee jotain suurta //
ei me olla tänne turhaan tultu //
joten tehdään niin miten parhaalta tuntuu //

Väliosa:

Kaupungin sydämen lauluu säestää sireenin pauhu //
ja hämärien luukkujen vallankumoussauhu //
sen kutsuun antaudu, älä maadu vaan vapaudu //
sen kutsuun antaudu, joo joo //
on kaupungissa huisketta ja vilinää //
täti kauppakassin kaa tahi piripää //
kaikki tuovat oman osansa sykkeeseen //
vaikka joutuisivat siitä syytteeseen //
voi olla ylpee, joo joo //
voi olla ylpee //

Kertsi:

Kaupungin sydämessä ihmisii, elämii //
vapauden taakkoja veitsenterävii //
rikasta kulttuurii mun vastuul et se toimii //
haluu ilosii äänii kantautuvan korviin //
kaupungin sydämessä ihmisii, eläimii //
vapauden taakkoja veitsenterävii //
rikastan kulttuurii et se paremmin toimis //
enkä jää tän sydämen synkimpiin kammioihin //

Verse 2:

Ei ole kriminaali vaan vapauden vaalija //
joka tanssii yhteisen elon sykkeen tahdissa //
pistän rumban päälle vaikka näyttäis hämärälle //
viekää vaan vapaa mies miekkarista käräjille //
näytetään niille mut ei heristellä nyrkkii //
silti veli ponteva tulee selkään tyrkkii //
veikkaan et kaikil tääl on tahto elää iloisesti //
kertoohan siitä jo matti vanhasenkin romanttinen seksi //
joo, tää syke koostuu pienistä tekijöistä //
monen kadun lempijöistä, suden laulun öistä //
kaupungin sydämen verivana jatkuvasti virtaa //
kirjavana pitkin sydäntemme siltaa.

Facebook on vienyt voiton galleriasta aika pienessä ajassa. :D emt, jotenkin se on kivaa vaihtelua internet-verkostoitumiseen.

Nyt, muuntautuvuuden
malliesimerkkinä, kun
puutkin natisevat
liitoksissaan tämän kaiken tulevan
edessä, on pistettävä
aineet vaihduntaan.

Aah löysin kaikki laitosaikoina sävelletyt melodiat ja riffit, yks mun lemppari (tein sen kun en saanut unta lääkeoutokummajais-viboissa) siitä tulee semmoinen lentävän psykedeelinen indie-pop ja sit sellassii melodioita ja riffejä joista kokoan kyl salee jonkinsortin tonttumusaa, jotain Carbon Based Lifeformsin ja Elven synergiaa. Ja yks riffi, jonka pohjalta luon uusimman biisi-ideani bändille, kulkee nimellä Radanvarsien veijarit. Jeee olen innoissani. Tänään muutenkin Aura of Goa!

http://www.youtube.com/watch?v=iQ0n--vo79s&feature=related ihan vitun nostalgista räbää meikälle, pärähtää just nytte!

Oon Facebookin testien mukaan "matkalle jäänyt hippi", panteistinen uuspakana ja rajatilapersoona :D vittu diggaan mun lokeroista!

Wanked Buddha ois mun mielestä ihan vitun hyvä bändin nimi meille.

Ikuisuuden tunnustaminen auttaa hidastamaan tahtia - eihän minulla olekaan kiire minnekkään. Minne olisinkaan menossa? Miksi minun pitäisi olla tässä ja nyt jotenkin "parempi" heppu kuin tämä minä, joka kirjoittaa tätä tekstiä? Kysymysten äärellä. Oivallan.

Ai että koskettaa, mä laulan sen pois
ei hetki elämättä jää, mä vaan laulan sen pois
mun ääneni soi
sun äänesi soi
yhdessä astellaan täältä pois
ja askeleemme maan kamaralle soi

vuosien päästä olen pölyä vaan
mut aikojemme sanat kaiku ikuistaa
käännän uuden sivun mun kirjasta
ettei koskaan tulis päivää hiljaista.