Onko mikään väsyttävämpää, kuin taistella ihmistä vastaan, jonka olisi pitänyt olla suurin tuki ja turva koko elämän ajan ja joka kohtalon ivasta onkin elämäsi suurin kusettaja sekä itsekäin oman onnen vaalija? Surullista huomata, että kaikki se turvallisuuden tunne, jonka olet rakentanut hänen ympärilleen, on aina ollut illuusiota, yhtä suurta valhetta ja todellisuudessa olet ollut ihan yhtä juureton ja turvaton koko elämäsi ajan, kuin olet nyttenkin - tajuttuasi asian oikean laidan.
Enää edessä on vain asian hyväksyminen...olenko rohkea, vai pakenenko ja elän jälleen valheellisessa turvallisuudessa? Uskallanko jäädä tyhjän päälle vai elänkö tyhjän päällä uskotellen itselleni saavani jotain, omistavani jotain? Vaikeaa...kummasta saa enemmän, todellisuudesta vai valheesta?
Uusimmat blogimerkinnät
- Tervetuloa Himeraan 31.12.
- Popkatu 13.07.
- POP-katu joensuussa 13.7. 05.07.
- tervetuloahimeraan 03.07.
- huokaus... 02.07.
- RockStarba 2010 07.06.
- päivitys 07.01.
- duunii töitä 02.10.
- sielukasta touhua 22.09.
- Välistä näinkin. 21.09.
Blogimerkintä
« Uudempi
-
Vanhempi »