IRC-Galleria

Kisu jäi auton alle, kuulin kun äiti käveli Siirin huoneeseen päin ja huusi että on surullisia uutisia, siinä kohdassa jo tajusin että nyt on kissa kuollut, eipä siinä muutakaan keksinyt.
Kun sitten olin Siiriä lohduttanut vähän aikaa niin mentiin ulos katsomaan sitä, luut oli muusia muttei verta missää, naama oli jossain määrin muodoton eikä kaunista katsottavaa, haudattiin se sitten lumikasaan ja surullista oli. Voivoivoi, tämä ei kyllä tee hyvää masennukselle, eikä käsitykseni luvusta 27 ainakaan parane. Hyvä että otin kisusta kuvan, muista en ole vielä saanut, kisu oli ainoa joka pysyi paikallaan tarpeeksi kauan. "sigh" :)

Se taisi olla ensimmäinen kunnon kokemus siitä että miltä tuntuu kun joku josta välittää, kuolee.
Jos tuo oli vain kissa, en halua kuvitellakaan miltä läheisen ihmisen kuolema tuntuisi.
Voivoivoi... masentaa

Onneksi pääsen huomenna LL, jännittää mutta myös pelottaa, hyvin epätavallinen scenario, varsinkin minulle. Heipä hei siis.