haikeutta tulvii jälleen joka rivi
oon paikallani kylmänä, kuolleena kuin kivi
rikki revittyjen unelmien sirpaleet viiltää
masentuneen matkalaisen loppuun tila hiiltää
tuntuu ettei nouse se päivä onnen uus
niin kaukana takanain onnen iloisuus
pahaolo syö sisintä, eikä voi pakoilla
näin pimees alkaa usko hyvään rakoilla
näistä palasista valmista ei koota voi
jakaa tunteen sanat, sävelet, ne syvään suruun soi
mietin, eihän ikuisesti tää olla voi näin?
on pakko kai sen mentävä toisinkin päin?
kun hyvän jälkeen pahaa, niin pahan jälkeen hyvää
kai aikansa kutakin, ei mikään säilyvää?
jos ei muutu, näen hautakiven, tekstin sen
tänne väsyin liikaa, lähdin laulukuoroon enkelten...
Uusimmat blogimerkinnät
- syksyn syliin 14.10.
- sydämeni sinussa 14.10.
- hylättynä 22.09.
- Aika ilman sinua 12.09.
- MURRETTU 10.09.
- RIKKI 15.08.
- THE EVIL WITHIN 2 humoristinen arvost... 29.10.
- humoristinen worms wmd arvostelu 04.02.
- humoristinen arvostelu RESIDENT EVIL ... 29.01.
- reffi-ilmotus 24.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2018 (6)
- ▶ 2017 (4)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2015 (10)
- ▶ 2014 (12)
- ▶ 2013 (38)
- ▶ 2012 (33)
-
▼
2011 (38)
- ▶ elokuu 2011 (1)
- ▶ heinäkuu 2011 (3)
- ▶ kesäkuu 2011 (2)
- ▶ toukokuu 2011 (9)
- ▶ huhtikuu 2011 (4)
- ▶ maaliskuu 2011 (6)
- ▶ helmikuu 2011 (9)
- ▶ tammikuu 2011 (4)
- ▶ 2010 (52)
- ▶ 2009 (30)
- ▶ 2008 (42)
- ▶ 2007 (29)