missä kohtaa lankesin sinuun, en tiedä
sen tuntee nyt kun ei voi meitä onneen viedä
kun pitäis unohtaa vaan, ei sais enää kääntyä
alkaa elo väkisinkin solmuun taas vääntyä
niin pieni aika teki siteen välillemme
kaipaan asioita, joita tehdä enää voi vaan emme
enää ei naurua, juttuja omia
enää yössä tunteja lohduttomia