kelju tuo hiton entteri kun sitä täälä käyttelee aivan kuin olettaisi sen tabuloivan, vaan merkitystä suurempaa vailla on teksit entteröty, jos se menee ohi lukijakunnan, kunhan joku käy joskus ja se riittää, sillä onhan siinä juur aihe jakaa päiväkirjan kanssa tuntemuksia mm. siitä kun sukulaisia tulee kylään ja sattuupa niin että minulle tulee vieras kaukaa, vuosien takaa, muassaan mallasjuomaa, joka on oikiaa wiskiä. nyt sitte sain kuulla kuinka ei käsitetä, että minä en aja niittokoneella nurmikkoa, kun on vieras pohjanmaalta. vittu että vituttaisi, mutta on niin hyvät lääkkeet ja puolukkamehuakin.
vaan, nyt on pakko sanoa mutta, sillä mutta juuri olikin se sana jota olen kaivannut, kielitieteilijät sitten joskus, toivoni mukaan, joskus ajallaan koittavat keksiä miten minä virkkeeni muodostan, vaan mutta nyt ei ole sen aika, mutta kyllä sekin tulee.
nyt olisi sen aika kun minä kertoisin siitä kuinka minulla oli mieluisa vieras, minulla on aina mieluiia vieraita kun olen pulassa suskuni kanssa, mutta ja vaikka olisin pärjännyt aivan hyvin , ja voinut käydä ihmemaassakin etsimässä diftongia, niin tämänkertainen vastaanotto ystävää tai kaveria tai mikä lie, kohtaan oli juuri sitä mistä koitin varoittaa, ja pieleenhän se meni; vastaanotto ja tutustuminen, jos sellaista oli edes oli jäätävämpi kuin osasin odottaa. sillä onhan niin, että kun minä olen ja kun minä ollessani koitan varoituksenomaisesti antaa vihjettä ja esimerkkejä käyttäen, niin seurauksena on uusi esimerkki. kuinka pitkälle asfd voikaan mennä ja yltää, ja kuinka paljon minun on tehtävä työtä, sen eteen että saisin itse antaa ystävieni valita minut ystäväkseen, tai kaveriksi edes?! se kysymys ahdistaaminua, kuin musta pilvi, jonka alla paperimiehet elävät tällä paikkakunnalla. minun pilveni ei hälvene koskaan, enkä sitäkään haluaisi, mutta kun jotain on niin sitten se on sitä mitä se on ja se siitä ja sillä epäselvä. tuliko mietittyä?
ja nyt koitan palata aiheeseen (keksin mitä minulle tänään kävi ja mikä oli hassusti ja mikä ei ja sitten pikkaisen, ehkä parilla rivillä koitan jatkaa tuota päivää, joka minulla vieläkin on,tai paremminkin uudestaan elän sitä, erona vain on se että ovet paukkuvat niissä huoneissa missä minä en ole ja kirosanojakin sanotaan. mutta ehkäpä on aivan oikein että tapio liinoja juurikin oli valikoitunut henkilöksi joka olisi siirtänyt pohjanmaan osaksi ruotsia ja tehnyt pikku ruoppauksen phjanlahdella, ja rakennettiinhan jyylantiinkin silta, niin miksei...
ja nyt pikkasen katon << ja palaan jos keksin mistä oli kyse, kysyms ja kuinka ess tuli aseteltavaksi