Riikinkukko-suvun tilalla oli tilanpito käynyt niin hiljaiseksi, että ohi kul-
kiessa oli väkisinkin herännyt outo kiinnostus, olisiko perhe hylännyt hukka-
kaura-farssin jälkeen maataloustuilla, kai niitä siksi voisi sanoa vaikka si-
kafarmihan se varsinaisesti olikin ollut, noita, niin noita ja niitä kun aivan
kaikki entisten aikojen farmarit ei osaa nykysäädöksin tilinpitoja ja muita ku-
lutilityksiä, mitä tilallisen on tehtävä. Vanhojen lakikirjojen mukaan kun maa-
tilataloutta pyörittävän ei ollut pidettävä aivan yhtä täsmällistä kirjanpitoa
kuin vaikkapa osuukunta-kauppiaan. Tuohon on tullut radikaaleja ja liian nopei-
ta muutoksia, monen tilan kadotessa suuremman kasvaessa, ja kirjanpito on se
suurin yksittäinen tekijä, eivät säädösten muuttumiset tai kiristykset sen suh-
teen mitä maahan saa laittaa ja mitä sieltä tulisi ottaa. Niin? Niin... ja noin
"joulupuheessa" jaarittelee aina, joku, jota toivottavasti myös pidetään perin-
teenä elossa, perinteiden arvo, kun edes jonkinlaista jatkuvuudentunnetta ja
siten vakautta myös yhteiskuntarauhaan ei oikein arvosteta hallintotasolla.
karkaahan se, antaa karata. Ei mutta ja taas se sana - pieniä sanoja,
pieniä sanoja ja suuri sana - mitä muuta mahtavatkaan kipeät silmäni
nähdä: lähestymiskielto, tuo on aivan selvä ja vielä päivänselvä lähdes-
tymiskielto.
mahdollisia työtarjouksia voi jättää minne tahansa, minä kyllä löydän ne,
ja rohkeimmat, jotka uskaltavat voivat soittaa suutaan numeroon:
+358 40 4459 572
[intervalli vai olikos se -missioni? Menkäi, tehkäi ja arvatkai]