IRC-Galleria

[ja pannaas pitkästä aikaa se karelia suiten intermezzo tuolta juutuupista ja hypätään siihen 58s kohdalle, jotta voi keskittyä viuluihin. en tiedä mikä on mutta tuolla sahaamisella on varmaan musiikkien maailmoissa ihan oma terminsäkin, jonka jätän kuviteltujen lukijoiden arvailujen varaan. kun sitä tietoa todella tarvin niin en sitä etsi you too besta, vaan nappaan käpälään puhelimen ja soitan ekana sibelius-akatemian vaihteeseen, numerotiedustelupalvelun kautta]

vaan jospa siinä tulikin heti esimerkki sille kuinka ja miksi kirjotteluni on ollut vähästä. aie oli tokasta, myöntämättä että tiedostaisin luovuttaneeni tai olevani lupumaisillani...

ei taida olla minun elämän tarkoitustakaan. saattaa ajatusta pitemmin alulle mitään sellaista mikä tulisi ja olisi ihan kiva, kokemuksenakin varmaan, saattaa jollain tapaa (ei keinona) loppuun. ja kuitenkin vien loppua pidemmälle monia tapahtumia, jotka ovat käynnistyneet, ikäänkuin, itsestään.

nyt korvalaput korville, ja toteamaan että kaikki varmaan johtuu siitä että olen vielä hereillä, vaikka on vasta aamu ja melkein aamupäivä.

hattiwatillinen

(nojaan pesukoneeseen, avatakseni vesihanan. virta on jo päällä. sanaani ei uskota kun sanon että sain sähköiskun. otin sen toistamiseen, jonka jälkeen pappanikin jo uskalsi, ja oli kerrankin samaa mieltä. onneksi meidän molempien hermoradat johtavat joissaan kehon osissa sähköä aika huonosti, kun näin hyvin voidaan)