[ vittu, miä alottaisin ja sanoisin, mutta kun joku mouse on mars niin se on lähinnä vetoomus että, josko sitä alkais anttiiii-pojalla olla tikkuja päässä niin että tässä hädässä kävis ihan palomiehestä...
no sitähän tässä on mietitty jo 35 vuotta ja on ajateltu että hyvältä näyttää mutta mahtaisiko sato olla samanlaista... niitä rukiita jyrsiessä, rotta puree sähköjohtoja, edison hei, olikos se nikola viel'ä meillä töissä vai menisinkö meijrereriin... nyt tu,lee tosi nopea leikkaus ja välähtää äkkiä cevin cosynretin naama ja joku neekreri puuuterois nenää niin että sen naama näyttäis ihan amerikan lipulta... olenhan miä vissiin siitä kwertonut kun jossain helsingin ryyppyojissa oli joku äijä kämpin narun nurjalla puolella ja tarjoilu pelasi enkä minäkään siitä olisi valittanut, oli vaan kiire junaan... noh. tommosia hetkiä on piettävänä yksinä niistä helmistä mitä kannattaa piellä mielessä kun junalla matkustaa. voi hyvinkin käyvä niin että siellä törmää vanhaan tuttuun ja ikuiseen kiitollisuudenvelkaan, ja sekään ei tunnu siltä. asiat on ja niihin kävellään ja jos on vähän hidas niin käy, ehkä, mitä veikkaisin nopiasti luultavaksi. ja en olettaisi kovasti arvanneeni väärin, ja siksi se minulta puuttuuu.
onne siis on, mutta arpoja ei. olisiko tullut aika pähkäillä että onko arpoja ollenkaan tai jos ylipäätään niin kuka niitä arpomatta jakaa ja sitte iso joukko ihmisiä ihmettelee asioita, kunnes pärähtää ilmoille kuva ja ääni ruusasta ja muusasta ja suursyömäristä, sillä miä kun en edes ajattele kun miä katson ja miä tiedän että joko tai ja veikkaan kaikille 50% eli ei tässä nyt ainakaan voi huonommin käydä kuin hävitä, ja niin minä sitten veikkasin ja niin minä veikkaan että siinä kävisi jos se olisi tehtävissä uudestaan ja samalla perstuntumalla. miä kovasti veikkaan että yksi ja sama ihminen ei paljon virheistä opi, mutta omista teoistaan puhumalla voi jättää jonkinlaisen merkin siitä mitä kirjoitetaan ja mitä kirjoitettiin, ja sitten lukuisa joukko vaihtoehtoja sille kuinka kiveenhskkssjs on ajatellut hiekan hievan sitä sivua ja sitä mitä kiveen hakkaa... niin se on ja niin sen on jotenkin myös oltava, valintaa, jättämisen tai pos-jäävän... ennemmin tai myöhemin... niin se nyt on ja niin se saa nyt minun aikani tähden, puolesta ja vuoksi olla.
aikaa tapetilöle... poster paster tms. ol ijoku cupalla....
noita on ja cauldron,
kas vain