IRC-Galleria

antaisin olla, jos huvittaisi

minä kun tykkään vaan mukavista asioista niin teen sitten sellaisia, itseni iloksi, usein, mutta merkillistä kyllä tai ehkä juuri niistä johtuen karmaisevat sanat tulkitaan niin että ne muistuttavat jo jonkun mielikuvituksissa tekoa, mikä siis tarkoittaa seuraamusta. asiasta ei neuvotella, asiasta ei edes keksustella, puhutaan ehkä ja minä enimmäkseen ääneen vaikkakin vähiten kvalitatiivisesti: huvittavuudella tavoitelen iloittelua, siksi ilmaisuni asiasta tai asioistakin on enimmäkseen kvalitatiiisesti...

[ kannatti käydä ammattikoulu ja tulla paperimieheksi kun tykkää niin vitusti koneista. ohops! ]

[ tässä kohtaa huomataan että musiikki on jo soinut pidemmän aikaa, siis otetaanpa alusta, vaikkapa tämä tästä näin ja painellaan sormenpäillä näitä näppäimiä niin eiköhän kohta ilmesty jotain valitettavaa, iloittelun sekaan siis. ]

[ onni onnettomuudessa oli se että onnettomuus oli vain tuurin puutetta matkalla pohjois pohjanmaata, jossa tätini asuu. ei nimittäin ja sanoin juuri siksi - tuurilla toki - että voisin taas (vaihteeksi kolmonen tupaan tuli hitaampia lukijoita mukaan ja nopeammat tarvii jotain mielen pilkettä nakerrettavaksi... ]

[ kuvitellen, enimmäkseen elelee edelleen laski hitaamman kun oli menossa apteekkiin. ]

[ tilanne kuvaa jostain tuulikaapista itseään ja muut ihmettelee kun maitoa ei tule. se johtuu siitä että joku kasvain timotein päässä laittaa lehmän kuvittelemaan itselleen siivet ja olevansa siten enkeli... ei vitussa eikä unioninkadutttaaakohan sanoa... no koitetaan nyt kuitenkin ]

ystävällisesti miä aina availen ovia muissa paitsi kaupoissa kun niissä ne aukiaa ihan itestää silloin kun pitäs päästä sisään, sitte kun pitäs ulos päästä ja siinä on joku vammanen nilkki nojaamassa sauvat kyynerpäihin asti ylettäen (eli vähä pitemmät merirosvojalat (ja vitsit mulla) kun jollain rouva puupäällä... ohops!
no kuitenkin siis ja jotakuinkin noinastee niin kuvitellen se todellisuudessakin tapahtui. tapahtui siis niin että olin se vitun laupias samarialainen ja jäin siltä osin sille matkalle, ja sitte kun miä kerran tein eritavalla niin miä kyllä vähän ajattelin, yhtä vähän ehkä kun joku tätä lukiessa tai jonkun toisen kuunnellessa, toisen jonkun ajattelematta sanoessa ja näitä on tiedossa lisää. nämä ovat niitä1 niistä pidetään ja houli niin että huolitaan lisää ja sehän on varminta niin että on perustettava tällä kertaa yritys, eikä yhdistystä (yleishyödyllisen plahplahplah alvista kii ja siitä riittää kyllä riesaa).. nojamuttakuitenkin houlinta-yritys siis, tai kuten kipakasti mulle muudissa joku jenkki. kovin kummallista, ehkä, muillekin kuin niille itelleen, mulla on semmosia jopa kavereina, vaiikkkkaaa vähän välillä tulee samaisteltua heikäläisiä hepreaa ensimmäisenä ja toiset toisena amerikkannanasta saa purra ja lapparit laullaa tuo sitä kaljaa eihän tästä saa tarpeeksi irti kun on niin vitun pahat estot...

[ wc-paperi! lepo! ]

*glugluglue*

toi sitte toi pikaliiman, onneksi kirjo8ittamiseen tai siitäkin niin, ei tarvi aina huulia ja se on hyvä juttu. olis kyllä eri ankeen hankalaa jos olis semmonen savikiekko mitä ampumajalta kanettiin tuhkiksiksi ja sitte niinkin kummallinen sattuma voi puuttua peliin että kun on pikkasen erikoisempi väritys ja reilu 20v ikäeroa niin on todella helppo saada muut, siis nyt ihan toiset muutkunnes (eli se konsoli, pelikonsoli siis se nes-ei-te eikä niiltä voinut välttyä tälläkään kertaa, esteiltä siis lukemisesi kun tulin niitä kirjoitelleeksi. seurauksena siitä että huuleni ovat sinetöidyt siihen asti kunnes (äärgh!-merkki) luon nahkani. kielessä nahka luodaan viidessä vuorokaudessa eli makuaistin mennessä siltä osin kun se on kielessä ja ruoan ollessa paskaa voi panna kielen pakkasessa olleeseen valurautapannuun...

[ kehittelen tuon valurautapannun kanssa kidutusmenetelmiä ihmisten kuviteltavaksi koska he eivät voi ajatella sellaista, ainakaan tapahtuvaksi, kuin niin sairaassa mielessä kuin vaikkapa stepen king. enpä ole lukenut (tieten) miehltä mitään enkä tahtoisi hänänänäästä ja lappareista kuullaan vielä lisää... poltin kerran jos toisenkin aika napakasti kämmenen kun tein vähän uunilenkkiä ja unohin että pitäis olla edes talouspaperi välissä kun puukahvasta ei viitti veivata irti kun se kahva on vähä kömönä, joku riivatu adhd-aikaistalaineni vähän meni kiristelemään kun siinä oli se lovi ja minä sanoin tietäväni miksi se siinä oli(huom!) ja kerroin vain että tiedän myös miksi, mutta tämä edellinenpä ei tullut ajatelleeksi ja kun asiaa (siis puukahvaista valurautapannua (paistinpannu, jos nyt ihan vtun pakko on kertoa ja olihan se melkonen pakko... vitun opec-maat ja muut mahottomat pakko-oireet kehään nyt ja sitte se toinen pannu kehästä (uuni konkretiassa, joka on vai siirrännäinen todellisuuteen jossa elän. aivojen olen kuullut ja luullut lukeneenikin jostain joskusu jos toistekin olevan semmosia soluja että ne ei tunne mitään... miä pikkase kyseenalaistan moista väitettä kun ajattelen että kysymyksessä on biologia pikkutarkkojen haarojen lisäksi myös fysiikka sitä osin kun se on sähkömagneettista säteilyä ja luonkin tässä uutta kenttää, jolla voin temmeltää vallan hallitsemattomasti ja ajatellen vain kuvittelevani kuinka sairasta kaikki on mitä sitten ikinä teenkään kun (eli kun on kuten ei koska, kuten koska kun, kuten olisi muka mahdollista ajatella että sellainen voisi olla todella totta, siis siirrännäinen ja se on siis abstra.sfdvaxffvaasl.. toiveenani esitettiin jonkun kinkin nimillä tehty esmeralda vai mikä se nainen oli joka aiheutti pelkkiä harmaita hiuksia ja nyt tuli toi phone boothkin...
tässä nyt on vittumaista vain se että minun tuotantoyhtiöhankkeita kuunnellaan siellä missä luetaan kapitalismin ja/tai nihilistien ja skientolokitkin lentää jo kirjainteni kaatopaikalle. tämä toukokuu on kyllä siitä kummallista aikaa, että mitään ei tapahu vaikka kaiken aikaa sattuu. kuten nytkin, vituttaa niin että korvissa soi, mutta se ei ole musiikki vaan joku vimmatun niittokone ja miä olen niin rakastunut ja aina sitä tehnyt kun mulla on toinen niin joku ostaa paremman... eieieikunsiis, tahdon saada, enkä suinkaan tahdo vaansuorataa haluan tahtoa ja tahtoni haluamana somaattinen häppeninki käy ja tulee nenästä tippa, tulee VITTU pavlovilaisen paskamainen allerginen reaktio ilman minkäänlaista yhtälöä tai sattummaa ajatellen on tietenkin niin että huhkittuani kolmisen tuntia (papan kanssa) halkoja pinosta pienempään pinoon, mikä on mielestäni oikein ilahduttavaa ja hauskaksi saattelevaa tointa, keväällä, ulkona (satttumalta, siltä kun ei voi välttyä, kysykää vaikka katalta tai harlinilta (ja harlin ei todellakaan ole mikään mikey rourke), kokki lähinnä ja vähät siitä, en muutenkaan pidä ruokaohelmista tai mistään vitun kokkisadisteista, niille vois antaa vaikka muovisen banaanin, valmiiksi asennettuna... kuten hyviin pöytätapoihin kuuluu vessastä, käsin. muistitko pestä mielikuvituksesi sen puutteella?) ]

takaisin asiaan, joka on jo totta. älkäätte siis peljästykö. en minäkään vielä nuole, banaanianijaniainakaan ja lappareista kuullaan laulusta sanat ja musiikista soinnut ja sävelet, nuoteista jopa tahit ja paussit ja muut nyanssit, joita voin lukemattomasta määrästä huolimatta kuvailla vain yhdellä sanalla jota on johdateltava näin. ja tässä käy kuten aina on käynyt ja tila käy vähiin...

jos kokit on sodassa, ruoka on paskaa. kuumalla palaalla jotain, vaikka kuuma lusikka ja pakkasella oleva ruokalusikka kielen ja kitalaen väliin niin ei ole hirviän paljo väliä vaikka söis vähän sanomalehtiä kun maun voi kuvitella ja muste käy mausteesta ja kuvailee kaikkea muutenkin kovasti ja siitä muovinen banaani jälkiruoaksi. kävi vitunmoinen tuuri että ei saanu jotain vitun kallista lentopalloa kun lähti mukaan battle royaleen... tästä emme kerro tällä kerralla enempää. sillä uskon niin, eli uskon minä jotain muutakin kuin pappaa ja välillä vähän lääkäreitäkin... ohops! niiin olis tosi idyllistä ja idioottimaisen ideaalista jos hippi-idealisti sais lemmikkieläimeksi lentopallon. mulla on trauma siitä kun on sormi poikki, joltain, kun lentopalloa pitää pelata ja miä en todellakaan voinu tulla ajatelleeksi että käyttelen joka vitun sormea ja vielä muitakin elimiä, jos miä aion olla uusi hitleri, mutta omalla tavallani ja omalla sarallani ja playground on mun luomakuntaa myöden laatima eli ei auta tekstipeli markkinoilla sekoilla, jos aikoo parjatavana elää, kuten on kohtalo, kun se on ammoisista ajoista ja sieltähän tuo ammon tuleekin, jos ette ole tulleet ajatelleeksi yhtään mitään, niin minä sitten ihan arpomalla oln oikeassa ja ilman kustannustoimittajaa ja oikolukijaa ja ghostwriteria (eli se on semonen ohjelma millä tehdään sellasta homaa kun ladontaj, jos aihena on painotyö eli kirjapaino vaikkapa. paperi kun haisee kokolailla samalle kun kartonki, joka laatuvaatimuksiltaan on kelvollista elintarvike ja lääkepakkauksiin...

admanit pusaa tähän näppärästi ton maitotölkin uuden designin vittu! meni eka haamukahvi ihan vitun pillun päreiksi kun katoin että avattu purkki ja otin sen enkä ajatellu ja kaadettuani kahvin sekaan tajusin että vittu: miähän avasin jo toisen kerran uuden purkin, vaikka oli valmiiksi avattukin...

[ tässä näkyy nyt sopivasta kulmasta ja oikeanlaisessa valaistuksessa kiva painovärikikka ja näin mainostoimisto selvitti jonkunlaista lukua sille mikä on yhen sortin autistien osuus kiroilussa kun toiset muunlaiset suunnittelee, muitten lypsäessä, vaikka mitään ei tule vielä pitkään aikaan.
ohops!

taas meni pieleen... on nimittäin niin supersekavan energinen olo että on pantava kahvia kitalakeen kuumana ja lujaa ja nopeasti ja pillerille kyytiä tai kohta miä keksin että... hopla! weeeakened hoidan asiani kuntoon itselääkityksellä.

hylkään apteekin ja hakeudun alkoon. ei tarvi aukoa ovia ihmisille, jotka on niin kusipäisiä että ei anna edes vuoronumeroani!

tuli vahingossa rasti...
leikkiliekki happyhappyjoejoe