IRC-Galleria

vi
.
q
x
ed
^H
^Q
.......................
^S

(oho. lagakohan toi netti vähän... tää editori on jotenkin realiaikainen, luetaankohan minua jo nyt kun vasta kirjoitan)

[samaan aikaan Egyptissä]

en jaksa lukea noita raskaita ja kankeita tekstejani (pari viimeistä on oikein jouhevaa ja oivaltavaa, JOS on seurannut alusta asti) niin kauas taaksepäin kuin haluasin, tai haluaisin kyllä mutta... olen niin malttamaton... minula on tunne. vai olisiko minulla muistikuva tai käsityis tai jokin. minä joskus sanoin ääneen jollekin, kuinka olen taas alkanut pitämään liikaa siitä mistä en pidä ja siitä on tunne että olen tääläkin sen sanan maininnut ja koska tuo tunne ja tuntemus ja ajatus niin painaa on minun otettava huomioon, että minulla on sellainen kuvitelma, että täältä se menisi sinne kenelle sen sanoin, kun en silloin muistanut että sana oli kehäpäätelmä. eikun siis nyt kun sen sanoin niin muistankin että muistin sanan kehäpäätelmä, mutta en kyennyt juuri siltä istumalta ja noustuani seisomaankaan, ja vähän käveltyäni, enkä varmaankaan vielä tupakankaan jälkeen vielä voinut kuin todeta että olin täysin kykenemätön antamaan oivaa esimerkkiä niin hienolle sanalle.

nyt kun tuosta on menny aikaa ja olen huomannut että en ole pitkään aikaan kasaillut aivotelmiani edes pahvilapuille, saati tietokoineitten ja internettien ikimuistaviin ja nykyään ikävän rajoiteituneeseen ja enenevässä määrääin sitä ja sillä samalla kiihtyvyydellä kun tietoa, tai paremminkin sen kasautumista koitetaan estää, niin sitä yritettään ohessa vielä jopa hallita. voi miten yksioikoisia (en tiedä mikä on oikea termi kun koitan hakea synonyymia singlemided, kun kuvittelen samalla että kumpikaan ei rajaa tarpeeksi. miten sen nyt sanoisi oikein nätisti että netissä voi olla kuka vaan, ja sitten kun siellä ollaan ystäviä siis keskenään, niin eii päde se sama laki kiun luonnossa, että minä esittelen tai minut eistellään niin minä en tai minua ei kyseenalaisteta, koska se on loukkaus sitä toista kohtaan. tuo pienenpieni, kultaisen käytöksen kirjassakin aiheena oleva seikka ei todellakaan tunnu eikä etenkään näytä olevan nykynuoriin ennen tietokoneen ajanlaskun jälkeen syntyneille sukupoliville, ja niitäkin on jo sanottavasti huomioonotettava kaksi)...tsot... (minulle internet alkaa käymään ahtaaksi paikaksi, minä tunnen ahtaanpaikankammoa jo internetissäkin: salasana ja käyttäjätunnus joko unohtuu tai vanhenee tai muuttuu, miltä osin sen pitää mitäkin tehdä tullakseen sellaiseksi että minä en itse voi sitä enää käyttää, ja muutenkin minulle sanotaan aika suoraan jo että en ole tervetullut mielipiteineni, ja tuohon vedoten - kun eivät totuutta tiedä - rajoittavat laajemmaltikin toimiani. olikohan tässä sulkumerkki alussa?

olkoon nyt se esimerkki vaikkapa kehäpäätelmästä niinkin helposti esitettävissä kun en sitä tullut oikein ajatelleksi kun aina unohtui ovelle tullessa suunta, josta tulin ja se miksi olin ylipäätään oven kimpussa... niin, kun minä nyt olen niin hyvä ja olenkin sitten, ja siksi alkanut tupakoimaan ulkona, vaikka säätiedoissa sanotaan että täälä (jossain kymenlaakossa tahtoisin sanoa kun en voi enää sanoa edes että anajala... eikun ankkalinnassa (inkeroinen) (ja kouvolalaisiksi emme tule... kouvolalaiset on vähäkuin muuan sami (vaa..kkolasta!) sano(o)!i aina, kun meillä oli sellaisia sanaleikkejä, kävelee takki auki kuin vaasalaiset. miä olen huomannu että kouvolassa ja kotkas on vähä samoi piirteitä, vaikka tässä tapauksessa vain Kotka on rannikko-kaaaupunginosaaaa (työkin varmaan tykkäätte tästä-§), luulis tuulissemmaksi? silti sielä pidetään purjeet kiinni. kouvolassa on niin pienet kaupat ettei sinne mahu niin isoi takkei. manner-urbaanissa lähiöstä ajetaan automaattilla parkkihalliin, noustaa autosta, revitää hanskalokerosta joku vanha pino sakkolappui pyyhkijänsulan alle, ja avataa vetoketju. kävellää sisää ovista mitkä aukiaa itestää, kun maha menee metrin eellä, siltä se näyttää. en miä tiiä miltä se tuntuu.

noh. oli se nyt kuitenkin niin toi maha-juttukin nyt vaan liittyi siihen kun tuulella ei ole ystävää ja ja juutuubi ja rannikkokaupunki ja yksi kirja tyynynä ja joku vitun wikla ottaa just focaultin heilurin puheeksi, kun... aiai, minun pitäisi palauttaa se kirja, ja käydä kouvolasta hakemssa muuan kirja, ennekuin sen sivuihin tulee hiirenkoriva... no, sillä heilurilla jaj kouvolan heilurila on aivan toisenlainen tunnearvo, ja nimenomaan sillä kirjalla, joka minulla on. juuri siksi minä haluan kirani vanhasta kouvolasta kotiini, että minun ei, sanoisinko, tarvi sitä erikseen hakea. minä olen väsynyt kuulemaan mitään beckettiä toisen puhelimella ja suulla, kun tiedän sanojasi, ennii. Tämä on viimeinen kaunis pyyntö tämän asian kohdalla. En piittaa milaisen rasistin maineen saan, jos joudun...

Niin ovat laivat tehtyjä seilaamaan....

Niin, raskaana olevat naiset näkevat raskaita naisia. minulla on seurana televisio. minula on sateliitteja ja jääkaappeja ja kaikkea muuta sellaista mitä göstä sundqvistkin suosittelee jokaiseen onneliseen kotiin hankittavaksi, kun on kyse elektroniikasta. minun vermeeni ovat vähintään 10v vanhoja, se on periaate. poikkeuksia tulee käytännön syistä: virtalähde hajoaa 26v vanhasta läppäristä tai ukkonen rikkoo jotkuu netti-modeemit hajoaa ukkosen takia (upsini se ei ole vielä 10v vanha niin ei ole kytekttynä) (no kuitenkin, homma on siis Hm ja en nyt mitenkään tahtoisi sormella osottaa, mutta... kaikki ei visiin ajattele... ihan samalla tavall kuin minä... ja se on hyvä? koska ostamalla rautaa, mutta muuttamatta muuta kehitystä voidaan ohjailla muiden kuin asiakkaiden...anteeksi, Kuluttaja! Rakas kuluttaja, en tarktoittanut mitään [tuut tuut tuut]

lentokone jossian ameriikaan ihemeitten maassa yritti lentää kuin helikopteri kun siitä vedettin laskutelineet sissän, lentoon nousun jälkeen. (nazional koreagrahpic -kanalta) tuntkintaa oli pantu johtaamaan joku enskertalainen, nainen_ (blondi, ainakin kuvissa oli), koska kysesssä oli 'pienkone' eli joku 30-50-paikkanen ropellikone, ne on halpoi ja yleistyny hitosti (vuosi oli kai 2005). niin lopputulos oli se että postuumisti pantii jotain palkintoa kapteenille kun se oli niinkin huonon helikopterin saanu niin hankalassa asennossa vietyä helvettiin siitä terminaalien lahelta että ei kuole (eikä kuollutkaan, kai, nukuin puoliksi kun kattelin tai taisin kuunnella) matkustajat ja pilotit. tutkintaa johtanu tätsy, eikun nainen_ oli kiinnittäny huomiota jostain syystä koneen painopisteeseen ja rasitusjäkiin vielä sen jlkeen kun muut jo pakkaili salkkuja ja kävi ilmi että vuonna 2005, jos se oli 2005, ameriiikan yhdysvalloissa laskettiin keskimääräisen matkustajan painoksi sen verran paunoja että se 50kg ja ne oli vuoteen 2005 mennessä nouuseet niin että paino olikin todellisuudessa 100kg, noista matkustajista kai joku osa on naisiakin, mutta on niiillä lihavia miehiäkin. matkatavaraa oli lentokoneen lastaukseen (ihmiset kai varattiin paikalle eikä lastttu) mutta matkatavaraa (muistaakseni käsivmatkavaraa oli paunoin niin että se oli suurin piirtein 5kg ja se oli sitte todellisuudesa jotain ihan muuta. jotka ovat lentokoneella matkustaneet niin arvioikaa ite kuinka arvoitte kiloja kun täytätte seuraavan kerran pesukonetta...

yhen sortin suupaltti sano minulle, kun tokasin että pitäisi pestä pyykkiä, että miä olisin tullut niin feministiksi että miä pesen itte pyykitkin... tuossa tilanteessa oli sitte vähä humalaisempi kaveri läsnä, mutta sen verran nopia että samaan aikaan kun miä kävin naramaan se ehti kysyä, että mitäs tekemistä sillä on feminismin kanssa, sitte miä nauroin lisää ja asia selitettiin, miä kerron sen joskus, kun miä muistaisin vaan pyytää sen sanatarkan version tätlä henkilötä iteltään enkä kertoisi sitä omana juttuna, vaikka mun juttujahan nää kaikki on. missäs miä ihmisiä näkisin, kun kirjastossakin menen läppärin kanssa aina vessaan että pääsen tänne kertoo mitä telkkarista olen nähnyt (tai kuvat olen nähny, sit siinä on tanskan kielinen teksitys ettei tarvi hidasälysen päässä miettiä mitä on jalassa kun mitta on dekalitra eli perusyksikkö on 1 eikä joku saatanan radiaani. kelvin on käsittääkseni ios-standarkd... vai olikos sekin ISO-standardin lämpöaste, eikä mikään cellssiussi... vittu mitä säätöä. ennenkun aol tajus mistaan mitään eikä ollu vielä netscapea niin jostain saatanan sveitisstä iso-standardin mukaset dokumentitkin oli kyllä webin kautta tilattavissa paperilla rahaa vastaan (huom. ei sisällä toimituskuluja) hienoa tomimntaa. vittu. pajo nousee penkistä? newton vai watti vai

arafatti?

tuossa nyt tuli enemmän ajatelima kun päätelmiä, mutta minulla on tuolla takaoven puolella (sekun näin kesäisin auki) lappu ovenpielessä ja siinä lukee:

"Herätä jos nukun. Jos et herätä niin nukun."

se nyt on tarkotettu sellasiille kulkijoille, joilla on minun puolesta lupa näilla niityilla kuleksia ja enemmänkin kehotus kuleksimaan, koska olen saman lapun taakse kirjottanut jotain siitä kuinka nukkuessa aika menee hukkaan ja miksi pitäisi olla vaiveilla vaikkei hereillä. en minä pelästy jos sieltä joku vieras tulee. luulen kyllä että seuraavan kerran kun järjestän panttifanki-draaman näillä kulmila niin tuola pihakaivossa on sen verran kylmää vettä sekä kelvineissä että metreissä, että ei se hampaitten kalkatus sieltä naapuriin kuulu, jos niitä edes kiinnostaa. varjosa piha, puulämmitys, kirrves, saha, lapio ja kottikarryt. marjapensaat haluan muuttaa mehuksi ennnen eli pysytään asialinjalla ettei tarvi vielä kokeilla kannibalismiakin. muuten olen kaikkiruokainen, porkkana jos on naaman edessä ensinäkemällä tai muutenkin ikäänkuin varottamatta niin voin saada aika voimaakaan allergisen reaktion, sitä varten minulla on kyykäärmeitä terrariossa että on toleranssit koholla ettei tarvi joka saatanan kesä jonkuu ampiaisen takia hommailla kyypakkauksia. tappoonit on vessan peilikaapissa.

moi

p.s. heitä kahvinsuodatin roskikseen, äläkä jätä keittimieen, koska en koskaan tiedä koska herään ja mihin tai milloin palaan ja minne, kiiti.

(huhuja lapsille, juttuja aikuisille... tuli joku errori ja meni hommpa pieleen)
[[The topic you entered is too long (11587 characters). The maximum length is 10000 characters. ]]
if !send("error: sestnoisemoisevenskiamoi\n") { raw_send("__err:sestnoisemoisevenskiamoi\n"); }

ajatuskin katkesi ja leikki jäi kesken, hyvä juttu meni rikki ja sillä siisti. noh ja mutta, hätää ei ole syytä kuvata, jos sellaista ei ole... siis hätä on, suuri, sen kai kaikki huomaa, mutta... ja niin ja noin ja herra dostojevskille terveisiä vähisen, noin. pitää olla nyansseja että ei kaikki maistu pippurille tai felixin salsa -ketsupille, jos syö vähän leipää ja paljon homeista juustoa, joka on makaroonien mielessä hyvää. syökää tatcheriä ja antakaa holkerille mun kuva.

niin, siitä antiikin laitteesta. tämä kesä mahdollistaa aivan poikkeukselliset perhossaaliit, ja vaikka minä en ole vuosiin, vuosikymmeniin - tarkalleen laskien, pyytänyt perhosia kuolleeksi åurppura-veralle saatettavaksi (luule että siinä lukee että levitetään perhonen levityslaudalla ja annetaan sen vähän siinä kuivahtaa ja sitten se tökätään jollekin vaahto (styrorox?)- levylle, joka on esteettisistä syistä, tyynymäisesti taiteltu jollain, juuri sen sävyn kanssa sopivalle silkille (joka yleensä kai kuitenkin satiinia tai mitä liä nailonia nykyään käyttävät, en tiedä. pitäkää pöly poissa) niin tänä kesänä on pakko ja siihen palaan, siis siihen palaa sähköä ja kloroformia.

internetti on taas täynnä ja kaikenlaista, mutta eipä ollu sellasia sanoja sanoa googlelle (enkä miä oikiastaan halua googlen sellasia asoita tietävänkään), millä miä siä selvität että miten leviä rantu pannaa kartion päälle, että pidetään lämpötila sopivana ettei rysä pala tai kloroformi lopu, jos saankin jonkin sellaisen perhosen, joita tapaa suomen leveyasteilla kerran sadassa vuodessa.

Kaipiasisssa, siellä on jossain sellainen paikkak kun kaipianinne ja se on kai pikku karjala tai jotan sellaista, sukuani halveksittavaksi ja itseäni ylistääkseni sanon että sukuni hallussa on se kievari missä tsaari on syönyt ja siinä samassa kievarissa sanoi kahleissa viety mies, tytölle joka maitoa kaataessa kysyi mieletä, että miksi tämä on kahleissa ja sai vastauksen: söin leipaa puurolla... vai sanoiko se syöneensä puuroa leivällä, se pitää kysyä äidiltinä, hän muistaa, minä en. minä en ole kiinnostunut yksityiskohdista, minua kiinnostaa suurinpiirtein kaikki, ja paljon, ja melkein olen aina saanut tuntea sen miltä tuntuu kun kaikki kiinnostaa liikaa, vaikka opettajani ovat käymässä nuoriksi niin ovat he käyneet kuolemaan minua ennen, kaikkea kertomatta, monesti vähästä enempää, ja minä olen pikkaisen ahne.

muuan harri sanoi minulle, että "vitun hyvin vedetty!"(laitoin huutomerkin kun tuli niin elävänä mileen ja vähän tippakin silmäkuklmaan), kun kerroin hänelle, mitä sanoin ja kuinka näytin mitä tein sanoessani, ja sen muistaminen on antanut minulle usein lohtua. on todella kiva tunne tulla kehutuksi rehellisyydestä! ,)

minä elän kerran kahdessa sadassa vuodessa ja tämä oli siitä ensimmäisestä. toisesta kerron kun minulla on yhtä hyvää seuraa, yhtä kuuliasia kuulijoita ja yhtä luotettavat ihmiset pitää minuun yhteyttä.

(sain puheluita vuosien takaa ja tulin ajatelleeksi että kaikki muu paitsi purjetiminen on turhaa, mutta sen voi oppia lukemalla, miä tiiän koska miä olen kuullu ja tiedän ketkä on nähneet ja jääneet siitä kertomaan.

en arvota ystäviä, enkä ystäviäni, mutta arvotan kyllä ihmisiä niin että tathoisin olla sellainen, ketkä jaksavat kuunnella minua ja selityksiäni vuodesta toiseen)

fantastikki

[[ toi errori sotki tästä kohtaa ]]
(olisin voinut järjestellä toisinkin, mutta kun äsken kävi kuten näin, niin annoin tapahtua ja lopettelin)
--
--

vitun fantastikki, kun fantasgraniitti,
miä lähen tekemään noiden luolamaalausten päälle osama bin ladenin kuvia (ja omakuva kanteen)

(kasaan ajatuksia... en kasaa... menen okse]

röyh! olen syönyt eilen jotain hyvaa ja juonut tanaan paljon enemmän kahvia kuin elimistöni kestää. olen päättänyt ruveta elokuun ajaksi metodinäyttelijäksi ja laihdutan itseäni ankaralla kuurilla ja siihen kuvioon ei kuuli Danonino!

mutta ja mutta, ja kaikenlaisia juttuja asian vieresta. olen muuttunut täydelliseksi lepakoksi taas kun heräsin juuri ja juuri, onhan nyt elokuu. olen myös tämän, poikkeuksellisen lämpimän, kesän vuoksi tarttunut sellaiseen antiikin laitteeseen kuin kaasuhitsilaite, joka ei ole oikeastaan ollenkaan laite, sillä siinä on vain kaksi pulloa, kaksi letkua ja suutin jossa kaksi kaasua hapettuvat niin että metalli sulaa, eli saavutetaan pikkasen kovempi lömpötila kuin sikarilla, piipulla tai savukkeella, joissa voi lämpötila vaihedella jostain 400-800 astetetta-merkkiÄ ja celcius-merkkI, toinen on iso-o, mutta väärässä paikassa ja vähän pieni, ja se toinen on se ja sama kun se on kelloggissa, mutta alkaa samalla kirjaimella kuin: see oo so, äs aa se: coca-cola )lapinlahden linnut(, mutta sita ei käytetä jenkeissä, ok?! (nyt tiedän miksi on ää!)

aseilla on ydin. nyt pitäisi keksiä asia, mika ei ole aina minullle niin vaikeata (eikun... no menköön noin, kai sen joskus joku ajattelee niinkuin minä ensin ajattelin), mutta tavallista vaikeampaa se on tänään (tässä siis tapahtui se siirros), kun pitäisi aivokääpiölle rakentaa aasinsiltaa (puhun itsestäni, minkä tähden... eikun takia... eikun vuoksi ja virta ja miten sen nyt). niin on aina ollut.... ja jo muinaseti foinikialaiset ja pakkanen on aina ollut paras palsami, haavoillekin, vaikka siitä puhuttaisi vetenä vanhimpana voi(uh)tei(rer)s(göh)tä ja maailman vanhimmaksi ammatiksi olisit kai mi-mi-mieltätämässä, niin mitä? jonkun raamatun viljelemän ja miellättämän idioottimaisuuden?! niin, eiköhän se maailman vanhin ammatti ole kuitenin sotilas, tietysti joku voi mieltaa verenimijäksi vampyyrin ja joku toinen lihansyöjäkasvin, mutta menkää ja tutkikaa minun unia! minä en lue hewlet-packard lowerwordlofwardcraftia kun minulle tulee mieleen että namen est omen ja sitte manataan että vitsiläinen, ja vino kataja veritas, sehän on hölmöläinen, hermiitti, village people, mutta se erilainen village idiootti (eiei, nyt ei olla monty on the runnia pelaamassa, se oli kupa-kupa commodore64), ja kiniiniä juomallako siä parannat minun... malariani! tule ja tee minusta niin sairas että minut voidaan parantaa!

nyt olis' sellasta koivuniemen herra tarjolla että ei taida tietää rannanjärvestä kertovat laulutkaan siitä että pohjalaiset lähti amerikkaan sotaa karkuun. ne ketkä ei kerenneet pantiin rintamalle, mutta olivat sitekitä kun rotat ja kuin muuaan sortavan, vai mikä vitun heminkokosken lotta tai tsetsenitsekkien naapuri (tai jotain: vieritän vastuun, pois pattavaksi sitä ja panen tensiota kehiin, en minä tuota ole keksinyt. minä toistan minulle kerrottua ja kuulemaani, suodattamatta, minä olen nin luotettava kuin minulle kerrotut asiat, joista teen totta ja pidän vastaanottoa; palautteetonta noniin),x€((1+$)+(1+£))^x+1, josta nesteen (neste möi napsin (neste advanced power systems, siinä ne raatteenhapaan vieressa pusaili akkuja ja aurinkokennoja, jotain turhia, tulevaisuuden teknologioit, lie) juristilla oli vahvoja näkeymyksia (sillä joka sitä yhtä lennätti), joita en nyt täälä tohdi toistaa, mutta mielikuvituksen avulla voi jokainen muotoilla omaan päähän mahtuvan kuvan siitä kirjaimesta, jota ei aakkosilla piirretä kun se on kuvana uistimessa, jonka miä upotin kymijokeen kun olin ostanut virvelin ja ei rannalta heittäessä tarttunut koukkuun kuin kaislaa. sen seurauksena lainasin, kuulemma luvatta veneen, jolla kävin sitten heittämässä virveliä, mutta kun se jäi siihen yhteen heitoon kun ei ollut kumilenksu nilkassa, niinkuin oli uimahallilla käydessä pukukopin avain (tuli muuten ja vähän vaankin mieleen susanna, se fazerin karkki vai mikä lie susu, maistu miltä maistu), niin se härveli minkä nimi oli virveli sitten uppoilikin jo jokeen. koitin minä kurottaa perään kun se näkyi siinä sameassa vedessä, hitaasti - siten sen muistan - vajoavan, mutta vene hörppäsi vettä ja minulta kastui hiha. minä pelkään vettä vieläkin niin että käyn harvoin suihkussa, ja vielä on hakematta se virveli, enkä ole siitä vielä laskua saanut. taisi olla niin ymmärtäväinen tuo kylän inter-sport -kauppias, jonka poika kävi parturissa ennenkuin se hyppäsi tomcattiin, että ei tarvi maksaa ennenkuin omistaa.

joskus taanoin (alle 10v) suunittelivat (enso) että ruoppaavat kanavan tuohon niin ajattelin että samalla saan virvelini takaisin ja sen sitten maksaisin, mutta panivat kaupungin niin ahtaalle etta tuli sippolasta anjalankoski ja nyt on jo kouvola. kunnallisvaaleista puhuttiin aina ja nyt on valtiolla kirjanpito enemmän sekasin kun kaupungeilla tai kunnilla ikinä, miksi valtio halusikaan ne nimetä - porvareiden valtaantulon jälkeen - että enää ei palata entiiseen. siinä onkin se suuri harmi. ja siihen varmaan sampossa joku satunnainen työntekijä vastaa kun soitan puhelimella keskukseen... mutta enhän minä sellaista tekisi... edes leikkia noin laskisi johan kohta luultaisiin että talossani kuunnellaan jotain radioasemaa, joka alkaa kirjaimella K mutta ei päädy viiden tähden kauppaan, minä olen bilateralisti, ja sellaisena ei paljon kauppaa käydä, eikä ole kyllä kumppaneitakaan, mutta marxia tulisikin lukea vasta tutustuttuaan vasta itsensä Dostojevskin kaappien sijaan kellareihin, ei mennä tonkimaan gorgin puistoa: pysytään aiheessa, puhutaan sarjakuvista.

tällä kylällä eli muinoin sellainen ukkeli (tää on eri ukkeli, jos joku kuvitteli jotain nimimerkkini perusteella, aivan palaan varhaisnuoruuteeni nyt), joka ajeli kaupoill jostain tuolta metsien takaa, traktorillla, ilman koppia, joskus tavellakin, ne harvat kerrat kun minä tietokoneen ääreltä tuohon tien varteen jaksoin mennä ottamaan lapasta pois etttä se näkee peukun ja antaa kyydin, kun oli sama matka ja vähän oli kai sama asiakin... noh, oli kuitenkin miten oli ja oli tuolla ennen noitten makaroonien elintarvikevirastoja ja hienoja juustoja ja muita nähdä napoli ja kuolla -nähtävyyksia aikaa seuraava aika kun tässä maassa työllistettiin, ja tuntui siltä että se toimi.

minä olin silloin niin nuori että maailmankuvani on siitä vääristynyt ja silloin tajusin asioista paljon vähemmän eli vääristymäni ovat varmaan jo moninkertaistuneet, mutta on muuan kreditoimaton kasku kuljeksimassa maailmojen saloilla (batissa se pitäisi jo olla kaikken tiedossa että muuan perheen vesa, joka taisi olla nimeltään visa, jos se ei ollu toisinpäin) oli eritavalla suhtautunut tässä kylän pienessä piirissä, jossa... niin anteeksi että poukkoilen, mutta tiedän kyllä tarkalleen mistä olen puhumassa... eli siinä jossa sarjakuvia ja joskus jotain sellaisia lehtiäkin, mitkä oli muovissa, mutta niissä ei lukenut Jippo eikä ollut mitään mielenkiintoista katapulttia tai kuva-projektoria, vaan luki että mukana myös haju, niin ei niitä muoveja viittinyt repiä, olihan paperin haju tullut tutuksi jo kotona, ja vähän myöhemmin kaveriporukassa yhteisen harrastuksen ja jännityksenlähteen eli jätepaperinkeräyksen yhteydessä.

kävimme keräämässä jätepaperia isäni (eläkkeellä, ellei jo kuollut... en tiedä... kiinnostaisi kyllä mutta ei ole ajankohtaista) työpaikalta, mutta siihen liittyi aina kuitenkin luvattomuus, ja luvattomuutta suurempi pelote oli oikeastaan vain houkutus, vaihtoetho oli kuolema, sellainenkin oli tapahtunut, mutta siitä ei ole sopiva puhua nyt. syyn tietää harva ja on parempi niin, vaikka mieluusti kertoisin juttujen sijaan tarinoita... no kuitenkin noista hajuttomista lehdistä sitten tuon trakotrin ja kaiken muun jälkeen paasemme taas siihen että alaikäisenä aina ja vain siihen asti, tuli ajeltua mopedilla, ja se oli joskus välttämätöntäkin että saimme ne lehdet, joissa haju oli mukana, myynitiin antikvariiaateihin... tuostakin tulisi taas... mutta siihen työllistämiseen... ja sarjakuviin, ja sitaattin:

"mitä vittua, hevoseni oksentaa?, sanoi pekospill" - vesa vai visa...

vesavaivisa oli kesätöissä kaupungilla kun meillä oli sen verran ikäeroa että minä sain vielä nuorempien kanssa kayda antikvariaateissa, mutta haju ei saanut olla mukana, koska muka lehdet olivat varastettuja, asia oli helppo korjata, kävi nurkan takan arepimässä muovin pois ja toisissa liikeissä sama homma. näin jälkikäteen se tietenkin haiskahtaa vähän kartellilita, ja haiska oli se paikka mistä lehdet tulivat, se ei ollut aivan sellainen varkaus, jossa yrittäjä menettää rahaa ja jolla aiheutetaan vahinkoa edun hankkimiseksi, eikä se ollut sellainen näpistyskään että sen olis joku R-kirjalainen kauppias joutunut korvaamaan. se oli vain sellanein mahdolisuus, joka silloisessa yhteiskunnassa oli mahdollista ja mahdolisti sen että kouvolan, sen vanhan ja pienen kouvolan kokoisessa meijerilaiturilla oli tehnyt mahdolliseksi että oli neljä ja myöhemmin kolme antikvariaattia, joista me rynnimmen pelisaliin upottamaan rahamma videopeleihin, joissa ei voi voittaa yhtään mitään?!

vesavai visa oli kaupungilla töissä, kun palasimme kouvolasta oli meillä varaa maksaa 50p että pääsimme näköalatorniin, jossa hän oli kesätöissä eli vesitornin katolle, aina oli kassalippaassa vähintään ne rahat, mitkä me maksoimme ja haroin ilmaisksi pääsimme kun ei olllut varaa ottaa sitä riskiä että joku ilmiantaisi, että on kaverinsa laskenut ilmaiseksi ihailmeaan kotikaupunkiaan anjalankoskea ja sen inkeroista.

kuvitteleeko kukaan, että meidän lisäksemme sielä kävi, tällä kylällä jotain turisteja venäjältä - silloin - kattomassa miltä kylä näyttää? kuvitteleeko kukaan että hän olisi sillä palkalla elänyt tai kaupunki olisi niin vähää maksanut? silloin työllistettin, vesataivisa luki sarjakuvia, kertoi juttuja, oli vilposa työpaikka ja kaverit kävi kattomassa, kaupunki makso palkan ja kaikilla oli kivaa ja mitään pahaa ei tehty....

puhelin...

vituttaa naa tietoliikenteen monopolit ja ulina. niokia toimitti jonkun verkon Iraniin, niin jenkit pyysi että pitää olla heikompi suojaus, kun niillä menee 2vk ennenkun ne tietaa mita Nokialaisella on sanottu tai tehty. ylesiradion, piti lakkauttaa (junger) porin lyhytaltoo lähetin ja myytiin valtiolle ne suomelle varatut radio-taajuudet. koska ne on valtion omaisuutta, niin niitä voi käyttää missä tahansa eussa, missä ne tehdään jos ne keksitään suomessa, miksi nokia ei tajua minkälainen puhelimen pitä olla? se kovaa oppia, enka miä nyt oikein ole koskaan ollu aikeissakaan; palkkamurhaaja, palkkamurhaaja minusta olisi pitänyt tulla, mut' jämähin näitten saatanen tietokoneitten kans hääräämään sen verran monta vuotta, että ei osaa puhua edes suomea, saati kirjoittaa. no mut kuiteknin, idis on se että suomen pitäisi oikeasti parantaa välejä venäjälle ja loptta noi natoilut. siitä ei tule kun kovempa bruttokansantuote kun rikotaan enemmän kauppojen ikkunoita tai katuvaloja. lähti vähän ajatuskset karkailemaan. lentää kun lepatkot, mul on täälä kaikenlaisia kulkuesteitä ettei kukaan vaan pääsis mun tietokoneelle kun on xp ja 1.2g durni! vetäkää siitä johtopäätöksiä.

mutta pakko on yrittää. miä en usko mihiknään muuhun kun teknologiaan, ja sen olisi pitänyt olla kivaa, se muuttui työksi.

minua ei oikein kiinoosta työnteko, mutta se ei tarkota sitä mitä siinä lukee. miä menin toiseelle töihin, enkä jatkanu firman kanssa, mutta se siita. minulla on uusi suunitelma: opetusministeriö myönttää seurakunnalle vihkimisoikeuden. seurakunnan perustamiseen tarvitaan joku 5000 seurakunnan jäsentä.

sillä ne saa siis vihkimisoikeuden ja siunaamisoikeuden. seurakunnassa oli kai joku vaatimus että neuvostossa on joku 25 tai jotain oltava perustamassa sitä seurakuntaa.

miä kun en enää oikein saa kodaamalla (assembly) mitään aikaiseksi, mikä harmittaa, enkä niitä kortttejakaan sitte kun nyt on jo elokuu. kuitenkin, minä alan konsutloimaan tällaisisa asioissa, joiss lakia voidaan kiertää, nyt kun luterilaiset vissii meina lopettaa vihkimisen jos, vittu, joku hieno sana gay-pariskunnasta, saavat aio-oikeuden. perkele, ei muutakun maanantiana maistraattiin. niin siis maistraattiin rekisteröimään seurakunta, pariskuntia ei kia vielä saa tehdä, mutta puheissa on olllut. eikös ole heleppoa.

aina menee niin päin vittu oma puhe ett' muut luulee että miä olen vihanen. ei miä ole, vähän katkera vaan. mutta siihenkin on keksitty lääke... nyt minun pitäisi löytää se... moi

faggis

(kattelin toisen kerran elämässäni south parkin ja se oli sama jakso, jonka olin nähnyt jo, kokki liittyy johonkin superseuramatkakerhoon. en tiiä mitä ne sit meinaa kun en tunne noita hahmoja oikein, mutta nauratti se vähän kun just tullu joku tähtiensota ja tuossa kokista tuli sellanen vaderi, vai mikä se on... en miä aijo alkaa sueraamana tuota, mutta onneks sattu sama jakso että voi sanoa että yhen on kattonut, kun ei voi enää sanoa että kerran on tullut katsottua. kaikki, oli täyttä sattumaa, puhdasta sattumaa, en muuten olisi tännet eles tullut mitään höpäjämään, mutta kerrankos sitä ja sattuuhan noita, näköjää. ei pitäisi, mutta kun se vain tapahtumalla sattui, en minä mitenkään edes kuvitellut, vaikka jälkeenpäin yritin kyllä ajatella niin kaikki vain sattui. ehkä minä en osaa pelata shakkia edes sotilailla, ja juuri siksi on turha kuvitella että jotain gota taitaisin, minulla on mielessä vain kolmiot, ja minä kuvittelen niistä pyramideja... "jonain päivänä" - isaac asimov, some day

(valitallennan tassä aloitellessa)

olin perjantaina menossa suihkuun kunnes huomasin että televisiostahan tulee kova laki -jakso. oli aika luja käsikirjotus, päättyi siihen kun syyttäjjä sano että ei ole enää meidän ongelma. tarkottikohan se sitä että sarjasta putoaa näyttelijöitä tai tää käsikirjottaja, tekee jatkossakin jakson, jos sama porukka on koolla?

noh, kuitenkin olin menossa suihkuun ja siela sitten tulin unohtaneeksi miksi tulin kylpyhuoneeseen, huomasin olevani tupakalla - en varsinaisesti polta sisällä, mutta joskus suihkuhuoneessa tai kun istun päätteen äärellä, se on apukeittiössä, kaapeissa on paljon kankkaita, joihin haju voi tarttua, ja on varmaan jo pinttynytkin, mutta muuten on vain puuta ja muovia, pari ikkunaa ja ovi jonka raossa voi kyssäillä jos ruudulla tapahtuu jotain vähemmän tärkeätä.

siis... niin en sitten jäänytkään suihkuttelemaan vaan kastelin nortin pään ja tein tökön... täytyy vähän koota ajatuksia

(ei ole mennyt välitallenessa, mutta nyt on sanottava pari asiaa)

enimmäkseen on mennyt minun elämä ollessa tietämtta alibi jollekin, josta en tiennyt mitään.

ensin aki-boy kuulee vasikka markolta jotain tähtitietellisiä juttu, joita mina en ole ollut havannoimassa, ja koska on niin niin minun piikkin se puhe pannaan. mina sain selville sen niin että minä järkeilin ajatusmatkalla että, onko tässä kymys tuulasta, se kalastuskeino, jooh, siitä juuri, ja sina sanoit tuulalle että minä kerroin vaikka marko kertoi kun minä en nähnyt mitään, niin aki sanoi, maineeni oli pilattu, jyrki (vihreä vyö) sai rankasti turpaan, mutta se ei koskaan tullut lyömään minua, kai se ajatteli että minä en tiennyt enkä voinut siten puhua mistaan...

noh. marko palkitsee valitsemallaan alalla, mies joka ei koskaan ole ollut mikaan naistenmies, jos en minäkään, sattuneesta syystä, niin avautuu hän jollain vitun uudenvuoden nakki-illallisilla että on ehkä peten pojan isä. jeh! TUOLLAISTA minä haluan kuulla kaverin suusta ja kun vedän siitä voltin, tokaisten että minä juon viikonloppuisin petterin kanss apohjia niin tulee mika siihen siivilöimään ja rauhoittelemaan, että miä reagoin liian voimakkasti. ok, tämä ja tuo on varmaan kaikien mielestä ihan vitun jees ja ok, niin minä oletan sitten seuraavat 20 vuotta kunnes tulee:

alas, katso mihkali puhuu minulle että hän on joutunut hankalaan välikäteen ja haluaa tehdä avioeron kun onnkin yllättäen sama mieltä kanssani että saatoinkin olla oikeassa, että tuollaisilla asioilla ei tarvi tulla kehumaan. siitä on nyt vuosi. tänä kesänä minä rankaisin mikaa siitä millainen runkku hän on ollut minua kohtaa, petea kohtaan. minulla on vielä tämä homma kesken.

tätään kun meillä siivoiltiiin niin kaimani sanoi että on hieno piippu, hienolla piipulla oli vitun huono tarina. se oli jostain saatanan nuorkauppakamarin pippaloista anastettu piippu, muuan anorektikonn toimesta, ja kun siitä nostin kyselyn niin kävi ilmi että siihen liittyi jotain vilunkia, ja minun olisi taas pitänyt näytellä rehellistä Ilkan silmissä, kun pauli näki jotain.

miä rakastan ihmisiä ympärilläni, jotka tekee selkoa minulle sellaisista asoisita, joita en itse näe ja olen kantava seuraamukset. minä ihan vähään rakastan kaltaisiiaan ihmisiä, ja jos tollanen rottanaama leikkii jottain liiivimiestä, niin onkohan se minun tehtävä panna ojennukseen vai jonkun kerhon?

menkääs formulakuskit itteenne, vitun pellet!

P.S. itekin aisankannattajana ollut, muuta en varmasti toista kertaa

(ihan vaan kappaleen tähen, kun tuli mieleen)

[Heikki Aarva - TUULELLA EI OLE YSTÄVÄÄ]

)http://www.youtube.com/watch?v=iolrxk7XQWk(

minulla on sitte paljon ystavia ja kavereita, ja paljolti miä kiitän niitä olemattomiakin siitä että olen tallainen kuin olen, mutta ei siitä sais noin eikä näin rangaista, mutta niinkuin minua päähän on potkittu niin minä tuhat kertaa potkaisen sitä potinutta päätä, ja joka seijaa yritti hyväksikäyttää niin siitä minä aloitan, sillä silloin kun leikkiä laskettiin en tiennyt että siitä olisi ollut niin totiset seuraamukset. mutta kun ne olivat niin onpa tullut aika käyda vielä totisemmaksa...

yhyhyyy miä haluan adoptoidan tiian vai mikä se sejan lapsi olikaan. yhyhyttyuyy.... kuulostaako tululta? ei taida, ei mies tunnusta, mutta noin se puhui kullalleni, noilla ulinoilla se hänet vei ja vietteli, vaikka oli sovittu että 10vuotta elämme niin että lapsista emme puhu.

siinä sadah tuhanneh pisteeh vihfe, miä rakastan miehiä johtka elää jonkin moottoripyöräkerhoilun hengissä mukana, mutta sitte se kunnioitus lakkaa kun kaverilla on kiinnostava nainen ja eveli haluaa liivit. miä sanon veli ja liivit, ja kysyn että mitäs jos veljelle jolla ei ole niitä liiveja sattuu joku toinenkin vahninko kun se ei noudata muitakaan pelisääntöjä. pannaas velipoika askartelemaan ja kysytään markolta, onko sillä kanttia vastata ite?

marko! marko huudettu! ja kulomaa! vitun rotta-kaksikko!

arafatkaa kuka!?

p.s. jos joku tykköö rotista enemmän kun miä niin saa ilmotautua, miä olen aika selvillä siitä keneltä miä lyhentelen elinikää kun oma on mikä on, ja tollasilta sitä sietäää, jotka on oikeita rottia, jos rocki hakkaa huulet sutturalle niin pitäsi jonkun muun tehä enemmän, muuta kun ei! melkosia lampaita noi kouvolan mopomiehet, ne ei kunnioita yhtään perinteitä!

(pahoja ajatuksia ja anteekipyyntöjä niistä)

tämän taas lukevat kaikki, ja sen johdosta en apua saa ainakaan siieltä, mistä sita eniten haluasin.

minä todella sähläsin elämäni niin että lähimmainen, jolle pahaa tein, eii minulle koskaan anteksi anna. on helppo neuvoa nyt nuorempiaan että ala ja tuota, mutta kaikki, mita sanon kuulostaa vain puheelta.

jos kaksi ihmistta tämän lukee niiin tiedän että siihen se tyssäää, olipa sitten kyseessa millainen anteeksipyyntö tai avunhuutoo, kuinka originelli koskaan, mutta samalla ajattelen että että ojitainn tekemiänii asoita en voi liiiaksi anteekipyytää.

samalla voin vain kehua ystäviäni, jootka kaikessa olivat minulle niin rehellisiä. oliisiko mahdoton ajatus pyytaa sita jarin alasinta takaisin, jos muistellaan millö purusteilla sen hänelta ostin, etta säästöön vain, etta sen takaisin annan kun sellainen aika tulee. mutta eivät taida sellaset kyselyt , sellaisten esineitten kovin paljoa vastakaikua saasa, sillä jarii kai sitä eniten oodottaisiiiii ja minä olla antajana, vaikka hyvä huoli on varmaan alasimesta kannettu, niin hyvä etta haluaa omana pitää, mutta ajatellaan ihmistä, edes vävhän.

no ajatltu on, mita sitteen, mitäs möi, ja luotti minuun, oma huoo vika, kai, jos kuvittelen etta sellainen lelu on niin tärkiä ja tarpellinen niin sellaisen jostain hankin, mutta kun se ei ole se sama. siksi juuri sen haluaisin jarille antaa vaikkka kupeet oli punaisiksi maalatut. jospa oltaisiin epäitsekkäitä ja palautettaisiin se takaisin, tehäisiin yksi ihminen onnelliseksi ja itsemmekin.

onpa liikaa vaadittu, jos omin luvin minun ovien takaa vietiin tavaroita ja korusähkeesta kerrottiin sellainen valw, kun niitä nykyään ei saa edes lähttää. kuinka miä sanoisin että voisimmeko kiittaa, toisiamme ja antaa sen pois mika meille ei kuulu

anti-pantti

(joöojoöoöoöo jaöaöa(öaaa majldaåemllo ,iajöaa)

miten onnelllinen miä olisin jos en miä koskaann olisi lähtenyt neseelle typpaikkakiusatksi. kuinka onnellinen min saattaisin olll jos en koskaan oliti tutustuut Toniin tai hänen kaverinsa

kännisstä toni on luvannt minulle monta kertaaa, tulla viemaan minut pois tasta isani kodista, mihkali niin teki. ja minä koskaan tule unohtamaan niin pettynytta katsetta kuin silloin katoin,

voinn vain toivoa etta jonain paiväntä, hän atasii vielä kerrannn anteeksi. samaa en voi toivoa nykyisilta ystäviltani. ok, nama vaävivat siivoilemas, jonkun verran jolen siiita melkoisesti kiitolliempi kuin osasin toivoa, muutta ja mutta

en kerro miten asiat sanatarkasti mahtoivaat menna tai miten väärin jotain kuvittelin, mutta jotain minulle sanottiin kun kethasin reilusti kysyä että tänäänkö ei siis enaa apua anneta. ei ollut tulossa tai diedossa ainakaann, mutta onhan minun pakko kiittä jo suosta jota apuna sain.

mutta ja kun, mina tahtoisin ajatella etta kun sita apua kerrankinn annetaann niinn sitä annnetaan kanssa eiklä kesken projektin ilmoiteta ett on menta louhoksille uimaan.

tiän siis niin, etta menen louhoksille heittelemaan tikkaa. mina panen tuollaiset kodinturvajoukot ahtaallle. loppuuu se leikki luvattomilla uiarannoilla, se onminun mielipide kun minulle ollaan epärehellisia.

kai kerroin, etta apua sain jossain siivouprjetissa vakuutusyhön suhteen, mutta tuolllaiset kädenojennukset eivät minua rauhoita, vaan lisäävät viihaani

enni. sinä lupasit toimittaa kirjani 'paihdelaääketiede' minullle takasinin kotiin tiistaiksi. nyt sinä olet myöhässä. minä tulen ja haen sen itse, ja lyön sinua niin etta näet sateenkaaren, niin tärkea se kirja minulle on j valheesi törkea!

maota ,iota rimllika ,oa lasotteöem p,aam jotaaseem taåaam. ,itta somit ,oma öaotam ,alsa,aamm tipm ,omiööe laööoom veöam ka soma ,alsat sem!

arafat techicolor

P.S. mia haluan etta se kirja tulee kotiiin ja mia tahdon ellaa kuvitelmassa etta niin kay niin etta mina en liiiku, silla liikkumatta mina sen lainasin. nyt kipikpi se kirja onkijarventielle!

(makkarakeittoa ja kaalilaatiokkoa)

jos luvataan, oikein lupaamalla joku asia niin silloin se pidetaan. nyt tassa on kaymassa niin etta luvattuksi tullut ei ole tapahtumassa ja minä olen tekmassa oman raktaisuni asian suhteen. minull on työkalut jo valmiina, joilla sanarat irtoaa kerrostalosta. minun pankkikortti on otettu minulta luvatta jonkun toisen haltuun ja tahdon ne rahat itse kayttäa ja kuluttaa. on siis lähdettaä etsimään sita pankkikorttia kun puhelimella ei tunnu saavan jamppoja kiini.

yleensa, jos mia joudun tai minut laitetaan kävelemaan minä joudun nauttimaan kipulääkkeita... (puhelin., olisiko lie....katsotaann.. tarpeeton talla matkalla). kyllä joku aina ambluanssin saa soitettua

ratkaisuni tulee olemaan hyvin yksiselittenen, hegkilta otan sen heebon. niin on aina kaynyt ja niin tulee aina tapahtumaa. marko, oletko mies, ja kohtaat minut. et siä ole, mutta siä kohtaat minut kuitenkin, nyt hoidan taman mika pitaa olla keskiviikkona selva, jotenkin sen hoidan. marko, sina olet odotuslistalla, en siirra ajanvarauksiasi enaa, nyt sina etuilet, meindan on katsottava miten rotta elaa kouvolassa joka on vahan isompi kun sun kouvola!

tafara