HELVETISTÄ ITÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN
jee lisää tekstii
jee vois kirjoittaa tänään paljon lisää
jee musta tuntuu etten ehkä pidäkään tästä tekstistä
jee ehkä itken kilometridialogien vuoksi
”Voi hitto, anteeksi”, mä sanon, ”mut hei, eiks äiti opettanut että hienoja naisia ei saa kutittaa, ainakaan jos ne makaa sängyssä vieraiden miesten hotellihuoneissa?”
”Vähän paremmin olisit silti saanut tähdätä”, se mutisee yhteen purtujen hampaidensa välistä. ”Kiitti. Tota mä kaipasinkin sen jälkeen, kun mä vaan… pelastin sun hengen, ja sitä rataa.”
”Mä en totta puhuakseni tiedä, pelastitko sä mun henkeni”, mä huomautan. ”Mä muistelisin, että sä kieltäydyit kertomasta mitään.”
”No itse asiassa en kieltäytynyt”, se sanoo, ”mä kieltäydyin kertomasta niitä ajaessani. Nyt mä en aja, ja mä ehkä voisin selittää koko tilanteen nyt.”
”No selitä”, mä ilmoitan ja ristin jalkani, nojaan käsiini. ”Mä odotan.”
”Siinähän odotat”, se mutisee, ”mun kivekset on sitä mieltä että mun ei pitäisi kertoa sulle yhtään saatana mitään.”
”Voin mä soittaa poliisillekin”, mä hymyilen iloisesti, ”ne varmasti tulee tänne, kun mä kerron että sä ilmoitit että mä kuolen jos en tule nyt sun autoon.”
”Itse asiassa en sanonut –”
”Ai jaa? No, ihan sellaisen kuvan mä sain siitä”, mä sanon ja hymyilen, levähdän selälleni makaamaan. ”Joten alapa kertoa. Kerro kiveksille terveisiä, että mä teen mielelläni saman uudestaan joka kerta, kun sä yrität kutittaa mua.”