Toora-käärö
Sefer tora [ספר תורה] eli "Toora-kirja" kirjoitetaan pergamentille erityisellä musteella, jonka on oltava kosher eli kelvollinen. Työ on erittäin tarkkaa; jos yksikin merkki puuttuu tai on väärin kirjoitettu, Toora ei ole kosher eikä siitä ei voida lukea julkisessa jumalanpalveluksessa. Tooran voikin kirjoittaa vain tehtävään erikoistunut sofer eli kirjuri, joka suorittaa työnsä erityisen tarkkojen lakien mukaan. Monet soferit kastautuvat mikveen (rituaalikylpyyn) ennen Jumalan nimen eli tetragrammin (jud-he-vav-he) kirjoittamista.
Toora-käärön ulkomuoto määräytyy juutalaisen rituaalin mukaan. Aškenasien Toora-kääröä luetaan vaaka-asennossa pöydällä. Luvun jälkeen sen rullat suljetaan yhteen, sidotaan kangasvyöllä ja peitetään samettisella, kirjaillulla hupulla. Sefardien Tooraa taas luetaan pystyasennossa. Käärö on kiinnitetty kahtia avautuvan pyöreän tai kuusikulmaisen koristeellisen kotelon sisälle. Toora-käärö säilytetään synagogan etuosassa sijatsevassa kaapissa, jonka nimi on Aron ha'kodeš [ארון הקודש], eli pyhä kaappi.
Uusimmat blogimerkinnät
- ja bestiksestäni...(20.9.1955) 30.01.
- sama läheisestä ystävästäni(28.1.19... 30.01.
- analyysi siitä, mistä kaikki tämä hulluus... 30.01.
- [Ei aihetta] 19.12.
- [Ei aihetta] 18.12.
- [Ei aihetta] 18.12.
- [Ei aihetta] 18.12.
- [Ei aihetta] 18.12.
- pitkästä aikaa... 18.12.
- Pohojanmaan tähkäpäätä x) 14.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (3)
- ▶ 2009 (287)
-
▼
2008 (702)
- ▶ joulukuu 2008 (62)
- ▶ marraskuu 2008 (62)
- ▶ lokakuu 2008 (58)
- ▶ syyskuu 2008 (55)
- ▶ elokuu 2008 (41)
- ▶ heinäkuu 2008 (38)
- ▶ kesäkuu 2008 (19)
- ▶ toukokuu 2008 (114)
- ▶ huhtikuu 2008 (128)
- ▶ maaliskuu 2008 (59)
- ▶ helmikuu 2008 (52)
- ▶ tammikuu 2008 (14)
- ▶ 2007 (568)
- ▶ 2006 (39)