siivettömät
Turha
Samuel Puukari
tänään on sellainen päivä kuin eilinen
mikään ei muuttunut, olen yhä juuttunut
neljän seinän sisälle, en päästä ketään lähelle
ei tietä ulospäin, loppuuko kaikki näin?
Turhuuksien turhuus,
kaikki on turhuutta
en jaksa enää välittää,
en etsiä totuutta
tänään on sellainen päivä uudenlainen
poissa on kyyneleet, varjot nuo sydämen
kun kirkas valosi sisimpääni vajosi
sain siivet elämän, nyt olen vapaa lentämään
Turhuuksien turhuus,
se on vain turhuutta
en jaksa siitä välittää,
minä etsin rakkautta
pekka laukkarinen
eikö mikään muutu
Ja kyyneleet, jo kuivuneet, saavat tuoreet rinnalleen.
Kun kärsien, rakastaen, valuvat Herran kyyneleet.
kls
minun sieluni tarina
olin uupunut kulkija liian suurista unelmista
vaan en milloinkaan ymmärtänyt riisua niitä.
olin kipujen kantaja muistoista kuluneista
vaan en milloinkaan uskaltanut unohtaa niitä
ja lumi löysi sieluni
jätti oven auki
jätti oveni auki
luki salaisuuteni
ja repi kappaleiksi
repi minut riekaleiksi
kuolematon minun nimeni on
tartuit kiinni unelmiini ja kannoit ne loppuun saakka
sanaton minun kiitokseni suunnaton
liian raskas taakka käsissäsi haihtui
kun sinä löysit sieluni
tulit sisään asti
tulit sisään asti
luit salaisuuteni
ja kirjoitit puhtaaksi
tarinan minun sieluni