IRC-Galleria

Pyytäisin aina vain lisää, vaikka omistaisin taivaan
kaikkine tähtineen ja maan loputtomine rikkauksineen;
mutta tyytyisin maailman pienimpään soppeen,
jos hän vain olisi minun

Keräsin kulhoon kaiken mitä minulla oli
ja ojensin sen sinulle. Entä huomenna, mitä silloin
voin laskea jalkojesi juureen? olen kuin puu,
joka kesän mentyä kohottaa oksansa
joilta kukat ovat pudonneet, ja katsoo taivaalle.
mutta eikö kaikkien lahjojeni joukossa
ole ainuttakaan kukkaa,josta kyynelten virta
olisi tehnyt kuihtumattoman?
Muistatko sitä, ja voinko nähdä silmissäsi
kiitoksen, kun kesäpäivien päättyessä seison edessäsi
tyhjin käsin?

Kaukaisen myrskyn viestintuojat ovat pystyttäneet taivaalle
pilvitelttansa;auringonvalo on himmentynyt;
metsän äänettömissä varjoissa ilma on kyynelistä kostea.
sydämessäni tyyni suru,se hiljenee kuin luuttu
mestarin käsissä hetkellä ennen soiton alkamista
hiljaa maailmani odottaa suurta tuskaa, jonka myötä
sinä olet astuva elämääni

Kun kohotat lamppusi korkealle,sen valo lankeaa
minun kasvoilleni ja varjo sinun yllesi

Kun kohotan rakkauden lampun sydämessäni, se valaisee sinut
ja jään itse varjoon seisomaan.

Päivä on sateinen ja hämärä.
Vihaiset salamat lyövät repaleisen pilviverhojen läpi.