IRC-Galleria

tervehys Lapinlahdelta..pääsiäistä tultu viettelemään kullan kotiin.

NÄYTELMÄ

On jo yö, en silti unta saa
Muistojen syli mua keinuttaa
Ei ole kylmä silti palelen
Talvi on tullut sisälle sydämeen

Yksinäinen kuu taivaalle kipuaa
Se valon kuvastasi heijastaa
Joskus kuulen yhä äänesi
Kaukana jossain huutaa nimeäni

MUISTATKO KUN YHDESSÄ KULJETTIIN
MAAILMA YMPÄRILLÄ PYSÄHTYI
ELÄMÄN TEATTERILLE NAURETTIIN
JA YHTEINEN NÄYTELMÄ KIRJOITETTIIN

Eri teille aika meidän johdatti
Silti sinun on osa sydäntäni
Katson ulos, suljen silmäni
Ja olen siinä hetken sun kanssasi
-Bass'n Helen-

kuhan Exit saa kaikki sanoituksensa esiin valkkaan parhaimmat tänne..erinomainen bändi:)
siis vielä lisää gospelia tulossa...

niin poika tyttöään rakastaa
kuin ei olisi muita täällä lainkaan
ja haluaa
tahtoo päivästä toiseen kantaa
iloja ja suruja
jakavat salaisuuksia
ja kaipuu on liian kaunista
ei sitä voi sanoin kuvailla
paitsi näin:

kiitän Luojaani sinusta
kiitän Luojaani sinusta

niin äiti lastaan tuudittaa
hellimmin käsivarsillaan
ja haluaa
tahtoo elämän opettaa
kyynelillään kostuttaa sen maan
jolla lapsensa hiljaa kasvaa saa
yön syliin hiuksiaan silittää
ja jättää uneen lämpimään
kuiskaa näin:

kiitän Luojaani sinusta
kiitän Luojaani sinusta

niin ystäväänsä vuoteessaan
rukouksissaan muistaa
ja haluaa
kiitoksen taivaisiin kohottaa
vietetyistä öistä saa
aamun valvotuista laulamaan
yhdessä yössä kun oppivat toistensa sielut tuntemaan
laulu kiirii halki maan
kiitän Luojaani

kiitän Luojaani sinusta
kiitän Luojaani sinusta

kiitän Päivistä
kiitän hetkistä
valvotuista öistä
kiitän sydämen retkistä
syleilyistä
noista rakkauden töistä

nämä kädet eivät tunne tekojaan
nämä silmät eivät kanna pimeään
tänne tuonut on kaava rakkauden
mutta aines on silti syntinen

näiden kasvojesi alla Herra
pyydän anna yksi kerta
jolloin voin kaiken tämän hyvittää
minä elin pelkän vihan voimin
elämäni jäätä koitin
enkä tahdo jäädä tänne yksin
jäätymään

sanat eivät riitä kertomaan
mitä tein ja millä hinnalla
olen valmis sen kaiken unohtamaan
mutta silti se minua vainoaa

näiden kasvojesi alla Herra
pyydän anna yksi kerta
jolloin voin kaiken tämän hyvittää
minä elin pelkän vihan voimin
elämäni jäätä koitin
enkä tahdo jäädä tänne yksin
jäätymään

tulla kemian tunnin jälkeen laitteleen lisää juttuja tänne:)

Viiltävä kipu, verinen lämpö

Lapsi likainen nuolee haavojaan

Pelon tuoksu, sodan salat

Joko viikatemies viimein tulla saa?

Joko viikatemies viimein tulla saa?

B

Suolaiset posket, arpinen sydän

Rakkaus valheen alle sai jäädä taas

Ihmisen julmuus, kuoleman kutsu

Joko viikatemies viimein tulla saa?



2.
Valkoinen jauho kuin puuterilumi
taas pöydän pintaa koristaa
Kuin juoksuhiekkaa on narkkarin arki
;:Joko viikatemies viimein tulla saa?;:

B
Sameat silmät, kiireiset kasvot
On elämä pelkkää työtä vaan
Raha ja valta vienyt on mielen
;:Joko viikatemies viimein tulla saa?;:



Viimeinen toivo kaunistaa kasvot

Hän ristii kädet ja painaa pään

Tuo rakkaus sydämen mustan saa murtaa

Eikä pakoon tarvitse mennäkään

Kädet ristillä olleet jälleen voimaa antaa


Siksi viikatemies vielä mennä saa

Siksi viikatemies vielä mennä saa 2x

seinäjoellaki harjotetaa näköjään gospel-puolen musiikkia:)..hevin muodossa..

raahautua lueskeleen kertauskokeeseen ruotsin sanoja..

1. Miten voikaan olla kapeakatseinen
ihminen miettiessään huolia huomisen.
Ei riitä hymy pienien lastenkasvojen,
nähdään vain tunteet peilikuvien.

Kun katsoo vastaan ihminen kivikasvoinen,
ei näytä iloa, ei surua sydämen.
Päivästä toiseen kantaa taakkaansa huolien,
lopulta murtuu kova kuori sen,
sisältä löytyy pieni ihminen

KERTO: joka huutaa ja itkee kipunsa salaiset,
kyyneleet tulvii poskilleen kuin ensimmäistä kertaa.
Kuka lohtua tuoda voisi toisen sydämeen
kun omasta on jäljellä sirpaleet.

2. Miten voikaan olla vaikea ymmärtää
kun toinen sanoo ettei jaksaisi yrittää.
Huomista pelkää toivoo voivansa häivyttää
tulevaisuuden tai enemmän.

Avoinna taivas, luonto valaisee lapsiaan.
Sokeat silmät kulkee näkemättä unelmaa:
Kunpa tulisi jo parempi huominen.
Tai sitten jääköön ikuinen eilinen,
ei monikaan katso kuin tuo ihminen

KERTO

3. Joku jossain pystyy joskus kai tuntemaan
kun jokin maailmassa liikahtaa paikoiltaan.
Onko se vapaus vai kahleiden katkeruus?
Onko se toisen petetty lupaus?

Voi särkyneeseen liimata palan paikoilleen
jolloin se näyttää kuin ois palattu menneeseen.
Ei aina kuitenkaan voi turvata eiliseen
kun päivät vaihtuu, aamu illaksi käy.
Ei monikaan katso; ihminen ei näy

KERTO
-Rivienvälissä-