IRC-Galleria

FILOSOFIAN YDIN

Vedanta-filosofia, jota Krishnaliike opettaa, perustuu Veda-kirjallisuuteen. Sen keskeisimmät lähteet ovat Bhagavad-gita ja Srimad Bhagavatam. Veda-tieto kulminoituu ymmärrykseen:

1) asioiden suhteista toisiinsa (sambandha)
2) menetelmästä (abhidheya)
3) päämäärästä (prayojana)
SAMBANDHA

Elävien olentojen ja Jumalan välisen suhteen sanotaan olevan ”käsittämätön samanaikainen ykseys ja erillisyys”. Se tarkoittaa, että sielut ovat laadullisesti henkeä, kuten Jumala, mutta määrällisesti he eroavat Jumalasta. He ovat Krishnan pienenpieniä osasia ja Hänen energiaansa.
ABHIDHEYA

Menetelmä on bhakti-jooga eli antaumuksellinen palvelu. Sen seuraaminen on välttämätöntä sambandhan ja prayojanan ymmärtämiseksi. Se sisältää yhdeksän osaa, joista oleellisin on Jumalan pyhien nimien laulaminen, kirtana. Krishnaliike tunnetaan parhaiten juuri maha-mantran eli suuren vapautuksen rukouksen toistamisesta:

hare krishna hare krishna
krishna krishna hare hare
hare rama hare rama
rama rama hare hare
PRAYOJANA

Lopullisena tavoitteena on saavuttaa puhdas rakkaus Jumalaan. Sivutuotteena sielu vapautuu syntymän ja kuoleman kiertokulusta, samsarasta.

Luonne on ihmisen iho.

Naiset ovat silmien paratiisi, kukkaron kiirastuli ja sielun helvetti. (Espanjalainen)

Lainaaminen on köyhyyden esikoinen. (Afrikkalainen, Ful)

Kurjat juhlat, ellei mitään särkyisi, sanoi eukko, kun hänen miehensä niskansa taittoi. (Länsijyllantilainen)

Jos sydämeni on ahdas, mitä minua hyödyttää, että maailma on avara. (Armenialainen)

"Hyve keskellä", sanoi piru kun kahden vanhan huoran väliin istui. (Saksalainen)

Elämä on kenties lyhyt, mutta hymyyn menee vain sekunti aikaa. (Arabialainen)

Ei ystävyys siihen pääty, että minä pidän puoleni ja sinä pidät puolesi. (Afrikkalainen)

Ei ole rehellinen se mies joka polttaa kielensä mutta ei kerro kumppanilleen, että keitto on kuumaa. (Jugoslavialainen)