IRC-Galleria

Kungfutselaisuudessa on viisi hyvettä: inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus. Kungfutselaisuuden ydin on se, että ylemmän (keisarin, ruhtinaan, miehen, vanhemman) tulee suojella alempaa ja alemman (alamaisen, naisen, nuoremman) tulee kunnioittaa ylempää.

Kungfutselaisuus samaistetaan yleensä uskontoon, mutta Kungfutse perusti sen ihmisten kunnioittamista ja huomioon ottamista opettavaksi opiksi.

Inhimillisyys ja vastavuoroisuus ovat kungfutselaisuuden tärkeimmät opetukset. Kungfutselaisuuden ihanteena on ns. jalo ihminen, joka ilmentää moraalisia hyveitä kaikissa toimissaan. Kungfutselaisuuden mukaan kaikki, mikä on olemassa, on vuorovaikutuksessa jonkin muun kanssa. Tämän vuoksi ihmisen on pyrittävä jalostamaan luonnettaan, jotta hän voi hyödyttää valtiotaan ja samalla muita ihmisiä. Kungfutselaisuudessa ei siis arvosteta muiden uskontojen erakkoja, kuten munkkeja ja nunnia, koska pelkän itseään koskevan pelastuksen tavoitteleminen on kungfutselaisuudessa vähämerkityksellistä.[

Kungfutse ei koskaan antanut kungfutselaisuudella selvää jumaluusoppia, vaan viittasi puheissaan ainoastaan "Taivaaseen". Kungfutsen tarkoitus ei ollut perustaa uutta uskontoa,[2] vaan säilyttää ja varjella vanhoja tapoja ja perinteitä. Juuri jumaluusopin puuttumisella perustellaan kungfutselaisuuden olevan pikemminkin oppi kuin uskonto.

JALO KAHDEKSANOSAINEN TIE

OIKEA OIVALLUS = neljän jalon perustotuuden käsittäminen
OIKEA MIELI = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta, juoruista ja epäystävällisistä sanoista
OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
OIKEA ELINKEINO = ei orja- tai myrkkykauppias, väkijuomien tekijä tai aseseppä
OIKEA PYRKIMYS = pyrkimys estää pahan syntyä
OIKEA VALPPAUS = pyrkimys tietoisuuteen kaiken väliaikaisuudesta. Mietiskely.
OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen

Alla on kaksi käännöstä Neljästä jalosta totuudesta.
Vasen on yleisessä käytössä Suomessa, mutta oikea on lähempänä alkuperäistä.




NELJÄ JALOA TOTUUTTA

Elämä on kärsimystä.
Kärsimyksen aiheuttaa elämänjano.
Kärsimys lakkaa, kun elämänjano sammuu.
Elämänjano sammuu, kun kuljetaan jaloa kahdeksanosaista tietä.



NELJÄ JALOA TOTUUTTA

Maailma on epätyydyttävä (dukkha).
Epätyydyttävyyden syynä on haluaminen (tanha).
Epätyydyttävyys lakkaa, kun haluaminen sammuu (nirvana).
Epätyydyttävyyden lakkaamiseen johtava tie on jalo kahdeksanosainen tie.

FILOSOFIAN YDIN

Vedanta-filosofia, jota Krishnaliike opettaa, perustuu Veda-kirjallisuuteen. Sen keskeisimmät lähteet ovat Bhagavad-gita ja Srimad Bhagavatam. Veda-tieto kulminoituu ymmärrykseen:

1) asioiden suhteista toisiinsa (sambandha)
2) menetelmästä (abhidheya)
3) päämäärästä (prayojana)
SAMBANDHA

Elävien olentojen ja Jumalan välisen suhteen sanotaan olevan ”käsittämätön samanaikainen ykseys ja erillisyys”. Se tarkoittaa, että sielut ovat laadullisesti henkeä, kuten Jumala, mutta määrällisesti he eroavat Jumalasta. He ovat Krishnan pienenpieniä osasia ja Hänen energiaansa.
ABHIDHEYA

Menetelmä on bhakti-jooga eli antaumuksellinen palvelu. Sen seuraaminen on välttämätöntä sambandhan ja prayojanan ymmärtämiseksi. Se sisältää yhdeksän osaa, joista oleellisin on Jumalan pyhien nimien laulaminen, kirtana. Krishnaliike tunnetaan parhaiten juuri maha-mantran eli suuren vapautuksen rukouksen toistamisesta:

hare krishna hare krishna
krishna krishna hare hare
hare rama hare rama
rama rama hare hare
PRAYOJANA

Lopullisena tavoitteena on saavuttaa puhdas rakkaus Jumalaan. Sivutuotteena sielu vapautuu syntymän ja kuoleman kiertokulusta, samsarasta.

Luonne on ihmisen iho.

Naiset ovat silmien paratiisi, kukkaron kiirastuli ja sielun helvetti. (Espanjalainen)

Lainaaminen on köyhyyden esikoinen. (Afrikkalainen, Ful)

Kurjat juhlat, ellei mitään särkyisi, sanoi eukko, kun hänen miehensä niskansa taittoi. (Länsijyllantilainen)

Jos sydämeni on ahdas, mitä minua hyödyttää, että maailma on avara. (Armenialainen)

"Hyve keskellä", sanoi piru kun kahden vanhan huoran väliin istui. (Saksalainen)