IRC-Galleria

"Kun sinä synnyit,
ystäväsi hymyilivät
ja sinä itkit.

Elä niin
että kuollessasi
sinä hymyilet
ja ystäväsi itkevät."

Kiinalainen
sanonta

reginassa oli hyvä juttu miesten tunnemaailmasta..x)

sinä olet se josta haaveilin,
siä olet se josta uneksin.
Jos sinun rinnallesi jäädä saan
tän koko elämäni kanssas jaan
sinä olet se jota kaipaisin
juuri sinut sydämeeni halusin.

Kitkerät Neitsyet

Tanssilattialla
yksin notkuessa
yritän vihjailevasti ympärille katsella.
Narikkavaiheessa huomaan: kaikki miehet (ah!)
pelkkiä pihtareita
Yksin taksiin päädyn taas vain omaa kättä reideltäni riipimään.

Kondomien dead-line -päivät
ohi vilisevät
kuin painokoneet ne päässäni jyskyttävät
mutta missään muualla ei jyskytystä kyllä tunnu
mitä varmaa on varmoissa päivissä?

On takana pitkä jatkosarja nälkävuosien
ja vierellä rivi ruostuneiden aitanlukkojen
Ei venevalkamassa juuri melaa nää
vain rämeellä kauhomme ympyrää
ja pilttuut ovat tallissa tyhjillään.

Kyllä miehistä olemme laulaneet
heitä ylistäneet ja ihailleet
ja puhuneet kyvystä naida tainnoksiin
ja kertoneet intohimosta
ja huutaneet yöhön rakkautta
mutta kaikki se perustuu – kuulopuheisiin.

Missä seksiaddiktit?
Missä erotomaanit?
Ja playboyt joista aina niin paljon puhutaan?
Vain virtuaalilemmikki piipittää hiettömän yksiön yössä
Sais ees taudin että edes gynis uskois!

Taas tulee talvi
Kohta ei pane kuin pakkanen
Jää lumet luomatta polulta porstuan
Ja kun kevät saa
Minä en vieläkään
Jo yrttitarha umpeen nurmettuu

Huurtuu ikkunat talon kylmenneen
kukat kuihtuvat kastelun puutteeseen
kai vielä ne nauttia sateesta kerran saahan?
Värikukoistus sammuu, se nuupahtaa
terälehtien jäntevyys katoaa
poimimattomat mansikat mätsähtää mätinä maahan.

Hyötykäyttö – unohdettu!
Kierrätys – ei puhettakaan!
Tuleekohan kukaan edes haaskalle?
Onko tämä elinkautinen?
Vai seisoisiko kitkerille lopussa
edes kiitos?

Sieluni, joka lepäsi harmaana
kuin kulon polttama maa,
vapisi ja repeili,
ja sen tuhkaan leimahti
kirpeänpunainen kukka
tuskallisesti hehkumaan.
Julmana ja kauniina
toteutti elämä alituista uudistumistaan.

sanoista teoiksi, hyvästä
pahaksi
sisällä jälki ikuinen
valosta pimeyteen,
kahleista vapauteen
niin suru löytää sinutkin

viimein kun kaikki niin
kauniilta tuntuu
aika mustaa muistot
kuitenkin
kultainen aika on jo
kuihtunut pois
ja niin aika mustaa
muistot viimeinkin

heikosta vahvaksi,
varkaasta antaja
iho kyynelvirran alta
ruostunut
rakkaudesta vihaksi, ei
sitä tahtonut
niin suru löytää sinutkin


(Uniklubi: Aika Mustaa
Muistot)

laineet ne keinuttaa
laivaa
mä laulan
keinuta mua
myrsky se ravistaa
puunlatvaa
ravista mua

Sambataan suukkosiin,
humpataan hellyyteen,
rokataan rakkauteen,
valssataan vanhuuteen.

-PALAVA RAKKAUS-
Näiltä kaduilta ei löydä
kukaan muuta kuin
asvaltin, jos täältä
lähden otan kaiken mukaan
meidät valelen bensiiniin

lohdutusta kaivannut en en
vaikka kuolisin muita
koskaan kaivannut en sillä
sinut vain huolisin.

olen yrittänyt etsiä sinua
olen yrittänyt mitä vain,
mitä vain. nämä kadut
eivät kahlitse
minua sen vihdoinkin
huomata sain

jos musta välität et
koskaan kysy mihin sua
tarvitsin sylissäni aivan
hiljaa pysy kun sytytän
bensiinin

Runoilijaksi synnytään,
puhujat tehdään.