IRC-Galleria

Ei, tänään ei tule niitä jo tutuksi käynneitä harakkajuttuja. Vaan ihan uusi.

Aamukahvin aikaan pihan reunaan taapersi hieman vaaksaa pidempi valkomusta pallo. Yksi suuri ihmettelyn aihe oli pihan poikki vedetty vihreä kasteluletku jota piti katsella seurata niin itään kuin länteenkin. Vasta tämän jälkeen uskalsi kameta itsensä tämän esteen yli.

Seuraavaksi harmeja harakalle aiheuttivat pääskyset, jotka kävivät pihalla seisovan (voiko pallo seistä?) maailmaanmatkaajan kimppuun. Syöksyhävittäjien iskuja tuli joka suunnalta mutta jo toimi myös harakan poikasen nokka. Ja pääskyt poistuivat.

No eikun seuraavan koettelemuksen kimppuun. Tai lähinnä kohteeksi. Helmeri lähti määrätietoisesti aamuiselle saalistusretkelleen. Tämä reitti kulkee juuri siitä, missä harakka pasteerasi. Mutta kumpikaan ei kiinnittänyt toisiinsa huomiota vaan kissa marssi rauhallisesti kohti myyräpeltoa puolentoista metrin päästä harakasta.

Vaan ei tässä vielä kaikki, nyt harakanpojan äkkäsi vanharouva Hulda joka huolimatta 14 vuoden iästään on meidän perheen paras (pahin) lintujen metsästäjä. Varovaisesti Hulda ryhtyi ruusupensaiden kautta lähestymään harakkaa. Ehtipä jo hyökätäkin mutta harakka piti puolensa jä lähti viipottamaan karkuun.

Siinävaiheessa Käärmelahden korkein oikeus puuttui peliin ja hätisti Hulda-rouvan eri suntan kuin harakkapoikasen. Tosin ennste on huono, harakkapoikanen ei selvästikään ole vielä itsestään huolen pitävää tyyppiä.

Tokkopa on edessä pitkä elämä.