Olen täällä taas. Liki hyvässä kunnossa. Fyysisesti ainakin.
Henkinen jama on niin jos näinkin. Taudit vei voimat, lapset hermot ja sitten huomasin oman paskuuteni. Nyt on eletty moraalisessa kankkusessa niin fyysisen kuin psyykkisenkin kunnon suhteen.
Kunto-ohjelma parempaan huomiseen on käynnistynyt. Katsotaan nyt, miten se tästä etenee. Pahemmaksi ei voi paljon mennä. Joten hyvä perusta on olemassa.
Vähemmän huutamista, enemmän ulkoilua. Enemmän huumoria, vähemmän huolehtimista. Parempi ruoka, pienempi vatsa. Enemmän vihanneksia, vähemmän makkaroita...
Joten huomaatte, että en minä ihan terve ole.
Seuraava tiedonanto voinnistani annetaan huomenna.
Toivottavasti.