kaksi tai kolme yötä sitten näin hämmentävää unta.
sen jälkeen olen tehnyt rakentavia uudistuksia, oikein harpponut eteenpäin, esimerkiksi siivosin oikeasti pitkästä aikaa koko asunnon, selaillut kirjoja joista pidän ja luovuttanut verta.
eilen huomasin pitkästä aikaa, etteivät laulut jotka soivat päässäni puhukkaan enää itkemisestä. (ei ne olleet surullisia lauluja, niissä vaan puhuttiin itkemisestä.)
ja kun olin uimassa, ymmärsin yllättäen taas että voin ihan itse tehdä elämästä juuri sellaisen kuin haluan.
ai niin, ja leikkasin hiukseni lyhyenlyhyiksi jo varmaan yli kuukausi sitten.