Tätä ei kukaan lue, mutta tuossa on mun kuvani vieressä. Se on otettu kymmenen vuotta sitten. Silloin olin onnellinen. Toinen kuva on otettu pari viikkoa sitten ja eron näkee selvään. Käykö koskaan enää niin, että hymyilen tuollaista hollywood smilea? Jos niin käy, niin laitan kuvan tänne todisteeksi.
Joo, tämähän on sosiaalinen kanava. Joka on kuin merenpohja täynnä pikkukiviä. Minä olen yksi siru tuhansien joukossa. Mutta meitä skitsofreenikoita ei ole paljon. Heille siis tämä viesti.
Älä anna periksi.
Vaikka muuttuisi maat meriksi.
Vaikka pouta olisi kipeä katsella.
Ja tie vaarallinen astella.
Vaikka tikari olisi houkuttava.
Ja huume, tupakka, viina koukuttava.
Älä silti anna periksi.
Huutaa ajan äänettömyyden läpi.
Kuin hän joka saman tuhon näki.
Huutaa yhtä lujaa omaa hätää.
Kukaan muu ei tätä ymmärräkään.
Älä anna periksi.
Älä anna periksi.
Vaikka muuttuisi maat meriksi.
Älä anna periksi.