IRC-Galleria

Tulitauko. Ei rauhaa muttei ihan sotaakaan. Riita on poikki mutta sovintoa lienee turha odotella. Mikään ei ole ohi, mutta ainakin mieletön teurastus ja suurin vääryys on hetkeksi tauonnut. Sorto jatkuu, tuli onneksi ei. Niin kuin aina, parempi laiha sopu kuin lihava riita.

Israelin invaasio jätti jälleen kerran jälkeensä tuhansia ruumiita ja veriset lammikot täyttävät Palestiinaa vielä pitkän aikaa. Uudelleenrakentaminen on kallista, eikä palestiinalaisilla ole juuri varoja edes ns. rauhan aikana. Israel näytti taas, miten isompi voi viedä pientä miten ikinä haluaa, kenenkään siihen suuremmin puuttumatta.

Tällä kertaa täytyy kuitenkin nostaa hattua YK:lle, joka sentään uskalsi ärähtää valittulle kansalle törkeistä toimista. Ihailtavaa on myös kansainvälinen rauhanliikehdintä Israelin politiikkaa vastaan, joka pienissä mittasuhteissa heijastui myös maailmanpolitiikaan. EU ja USA pitävät edelleen linjansa, mutta täysin kritiikitöntä tukea ei enää esitetty. Askelia oikeaan suuntaan on siis otettu.

Toivottavasti tämä antaa osviittaa tulevasta. Tiukka kansainvälinen yhteisrintama on ainoa tapa ratkaista Palestiinan kriisipesäke ilman suunnatonta murhenäytelmää, joka näyttäytyisi palestiinalaisten täydellisenä kansanmurhana. Israelin todellinen luonne alkaa jo paljastua ja ainoastaan kaikkein puritaanisimmat konservatiivipellet osoittavat maalle suoran tukensa. On hämmästyttävää huomata, että ihmisrakkaus on alkanut jälleen kukkia.

On tärkeää, ettei "Operaatio valettu lyijy" ollut Israelille millään tavalla menestys. Maa menetti kansainvälistä arvostustaan, eikä saanut valloitettua uusia alueita. Ja vaikka Hamasilla on oikeus kutsua itseään konfliktin voittajaksi, mutta loppujen lopuksi suurin häviäjä oli ehdottomasti palestiinan kansa. Yli 800 kuollutta siviiliä (miehiä mukaan laskematta) ei anna aihetta huolettomuuteen, mutta hyvällä tuurilla törkeä menetys voi antaa pontta kansan yhtenäisyydelle.

Kahden tulen välissä Israelin pieni sortovalta ei kauaa kestäisi.