IRC-Galleria

Menin kaupunkiin hyväntekeväisyystyöhön, ja parkkeerasin autiolle kadulle. Kolmen tunnin kuluttua palasin Fiiun luo:

"Hei! Peruutin vahingossa autosi vasempaan takaosaan, renkaan päälle. Otathan yhteyttä, niin hoidetaan asia kuntoon."

Rehti nainen tämä viestin jättänyt. Saatte arvailla ulinan ja kiroilun määrää tuon lapun luettuani.

Jepjep, eipä tässä muuta.

Minun muisti on mennyt ihan tohjoksi, tuntuu, että en oikein muista edes parin päivän takaisia. Enkä oikein syksystäkään mitään. Ihan kaukaisia ja vieraita ihmisiä menneisyydestä ovat mm. harjoittelija-Riitta (helmikuun tuttavuus) ja juoksupoika-Miggo (syys).

Vielä pidemmälle joutui muistelemaan, kun kävin tapaamassa vappuaattona draamaopiskelijaystävääni Lauraa. Mieletöntä, mitä draamaa sen naisen elämä on!! Muistin taas ihan selkeästi, että Laura on yksi naisihanteistani. Ja sen naisen suussa ei muuten valhe viihdy, niin selkeästi tulee kyllä mielipiteet sanotuiksi. Ihana! <3

Ja tulevallakin työviikolla kai lisää draamaa ja Lauraa, kun Englannista saapuu stylaajamme. Iloista odotusta =)

Riitta on melkeinpä koko opiskeluajan käynyt samaan aikaan töissä n 20 tuntia
Toivottavasti Riitta on poikkeus. :)
Riitta on 42-vuotias informaatikko.
Riitta on aktiivinen nainen.
Riitta on kotoisin Hyvinkäältä.
Riitta on kokenut esteratsastaja
Alun alkaen Riitta on opiskellut rakennuspiirtäjäksi
Äänekoskelta kotoisin oleva Riitta on viihtynyt Jyväskylässä jo 20 vuotta
Riitta on yhteydessä KEO-hankkeiden vastaaviin.
Riitta on kansallisuudeltaan Inkerin suomalainen, omaa sukuaan Survo.

Voi video, eka tämmöinen galtsujuttu. Jee!

Viime yönä näin unta, että ostin Hanxun lähetyksen kirpparilta päiväkirjan, joka kuului jollekulle entisistä irkkikavereistani. Sieltä sitten luin otteita, jotka kuuluivat tähän tapaan: "Tänään juttelin sellaisen tyypin kans, jonka nimi oli rippe^." ja "ripellä oli tänään taas ihan tasottomat jutut". Luin sitä päiväkirjaa pitkään, mutta mulle ei oikein selvinny, että kuka sen kirjoittaja oli. RealCd, Mra, ISKTR?

Tää uni pääsee suoraan mun sairaimpien unien top3:een.

Eka päivä ku oon oikealla sairaslomalla.

Joo toivottakaa vaan oikein aurinkoista ja pirteää kevättä! Jos se olisi sosiaalisesti suotavaa, istuisin sisälläkin aurinkolasit päässä. Ei tee mieli pihatöihin, en nauti auringosta. Tulee ihan mieleen Pekkasen sanat jotka päättyivät: "...ja pallitki o jäässä." Kissa on kipeenä ja ajoin puuhun. Snafu!

Ei mun pitäis näissä väsymystiloissa mitään autoa ajaa. Mut ajoin kuitenkin TK:n hakemaan reseptiä. Luukulla istui entinen rinnakkaisluokkis Tanja, reseptin olin allekirjoittanut entinen ystävä Jussi. Kiitos, että huolehditte lisääntymisterveydestäni. :)

Sitte tietty iski hirmu kateus, että ne vaan täällä duunia tekee ja tarvii mihkään ajella. Onneksi kotona oli postin tuoma jättikuori kuvia lapsuuden ja nuoruuden ajalta. Sitä pääsee tasaisin väliajoin unohtamaan, miten tärkeä se ystäväpiiri oli ja on. Tää ystävyys ei raukene...

Noniin, hemppari tänään 130, lämpö +37C,verenluovutus helppoa kuin kissan hännästä vetäminen ja koulussakin oli loistopäivä. Hengailtiin nuokkarilla. Tosin päivähän päättyi mellakkaan, jota selvittelemään tarvittiin poliisi. Mutta muuten tosi jees.

RIP, Hausmylly.

Posti toi tänään Suuren puberteettikokoelman, ja olen jo suunnitellut toivovani Safiirista "Kaipaan" -biisiä ja sen omistamista sille ainoalle pojalle, jonka kanssa uskalsin yläasteen discossa tanssia. Tai ehkä kuponki Sykkeeseen. Kohta alan kirjoittamaan rakkausrunoja pöytälaatikkoon ja unelmoin leirinuotion yli välkkyvistä sinisistä silmistä. Suussa maistuu Mellarista yhden välkällä ostetut piparminttukarkit ja "sade vihmoo ikkunaan vinttikamarissa", niin kuin eräs Anna-Liisa aikanaan kirjoitti ;)

Oi ihana Hausmylly! Aikahyppy nuoruuteen. Tuhansia muistoja pelkästään tämän cd:n mukana, tuntuu ihan pelottavalta. Mieleen valuu ihan ihmeellisiä yksityiskohtia. Discomaraton, Nestorilla sammaleeseen hautautunut juustohöylä, Täällä Sarajevo kuuleeko Helsinki -keikka. Eka kerta, kun irkkasin. Ja terveisiä Hanubille, vieläkö saat napsaistua valot jalalla päälle... MS:n keikan jälkeen itsenäisyysjuhlat purtsilla. Kotsan luokan tuoksut ja se kevätpäivä, kun päätettiin lähteä tyttöjen kans ekalle Lutakon keikalle. Ja etenkin, Eevan luona hengailu ja kasettien kopionti; sekin Hausmylly on jossain vonkuvana c-kasettina.

Mä osaan nää kaikki sanat ulkoa, mutta muisti ei pelaa arjessa.

Ja ei se nuoruus tuollaista ollut. Ihanaa, että aika antaa mielen muistaa niin väärin. Teininä mentiin enemmän tähän malliin:

"Mä katselen reunalta maailman
ja nään vain auringon laskevan.
Minä luulen ei aamua tulekaan
joka saisi sen auringon nousemaan."

Lokakuun Hausmylly-keikka oli kyllä hyvä veto, varsinkin näin eroamispäätöksen jälkeen ajatellen. Kaipaan-biisi on edelleen suosikki tökeröine sanoineen. Pitäis skannata se kuva ku ihkuttelen just sitä biisiä jäähallilla :D

noni. stop.

Tänään herätessäni sisäinen kelloni kertoi, että on joulukuun yhdeksäs. Välitin lämpimät nimipäiväonnittelut webikselle, mietin parin viikon kuluttua alkavaa joululomaa. Ajoin muutaman kilometrin päähän työpaikasta ja ihmettelin aivan liian aikaisin noussutta aurinkoa. Tsädäm. Onkin helmikuu. Miten niin stressi?

Mutta ei se mitään. Myös Delta-autolla eletään aivan omaa aikaa. ½h hommaan kului 1h 40min. Olivat varmaan ensimmäistä kertaa korjuupuuhissa. Niskapokana olo on aliarvostettua homma. Kyllä siinä hiki tulee ja oppii kuittailemaan kovin rauhallisella äänellä.

Hanna Pakarisen mielestä paskan määrä on vakio. Totta. Menin sen tolkuttoman JKL-reissun jälkeen Heselle ja Fiesta-ateria oli palannut. Luv <3