IRC-Galleria

kädet täynnä työtä.

olen koko illan pakertanut kirjoittaa erästä kirjoitusjuttua, jonka deadline on huomenna. onneksi on keksitty tietokoneet, joilla saa nopeampaa ja siistimpää jälkeä aikaan. onneksi tässä koneessa on myös paljon nappeja, joilla kone voi mennä juntturaan ja hävittää kaikki äsken ahertamasi työt. onneksi. muuten elämästä voisi tulla liian helppoa. en ymmärrä miten uusavuton onnistun olemaan räpläämällä näitä nappuloita niin, että olen vähintään joka toinen kuukausi tälläisessa legendaarisessa tilanteessa, että joku melkein valmiiksi saamani työ katoaa yhtäkkiä koneelta.

odotan että jonain päivänä löydän jostain tiedostojen takaa kadonneiden tiedostojeni taivaan, missä kaikki kadonneet "mestariteokseni" ovat piilossa. nyt ei vaan jaksaisi leikkiä mitään piilosta.

eikun kirjoittamaan alusta. hävitä nyt vielä tämäkin teksti.

onko minun vika jos tietokoneella on huono päivä vai tietokoneen vika jos minulla on huono päivä? täh. en ymmärrä itsekään.

onneksi yö on inspiraation kukkimisaikaa. onneksi.
sehän tästä enää puuttuisikin.