IRC-Galleria

tää ois niinku virallinen vestarikertomus viikonlopun rovinssista.

perjantaiaamun herätessä kesään startailimme yövuoron jälkeen kesä-nissan sunnyfunnybunnyni ja lähdimme kohti seinäjokea. kiire oli kova, sillä pelkäsimme ettemme mahdu leirintään. no, kyllähän me sitten mahduttiin, kun sinne saavuttiin. pistimme telttaleirimme pystyyn leirintäalueen hiekkalouhokseen. naapureina meillä oli mm. elvis ahvenanmaalta, mersumies ja hänen parantavat hampaansa, fostersin vipit ja kokkolan komppania. jo perjantaista lähtien mahtava kesäsää helli festarivieraita. perjantailta en muista muita keikkoja kuin teräsbetonin, jos sitäkään. olimme eturivissä ja täytyy sanoa, että parempaa paikka keikasta nauttimiseen ei voisi löytyä. joku huligaani hakkasi kyynerpäällään minua koko ajan naamaan, joku oksensi jalkojeni juureen, joku nipisteli minua selästä ja joku kaatoi päälleni vettä tuoppitolkulla. metallitotuutta jos mikä.
launtaiaamu alkoi ikävästi. söin innolla aamiaisleipääni, kun hampaastani lohkesi palanen, niin että rusahdus kävi (ehkä hieman liioittelua). no mutta, hampaita lohkee ja elämä jatkuu. niin jatkui nytkin. lauantaina oli usempi keikka, mutta niistäkään ei selkeää mielikuvaa ole. kai mä jossain kävin. apulanta oli ainakin lauantain viimeinen ja se oli hyvä. apulannan keikan jälkeen jouduimme huijaksen kohteeksi ja söimme nuorukaisen sepittämää pavunvartta sen kummempia nielemättä. tuokion kuluttua meille selvisi hupaisa nenänveto. hulluja nuo seinäjokelaiset.
matkalla leirintäkotiimme meitä yritettiin kosia paikallisen perseroon pileisiin. pileet jäivät väliin, mutta jatkuivat kyllä minulla leirintäalueella läpi yön muiden jo hyytyessä. yön aikana toimin ainakin deejiinä kokkolan komppanialle, luin vegaaniopasta kovaan ääneen ja kävin haukkumassa jyväskylän leirin. aamutuimaan sammahdin nissanin takapenkille. ja sitten koittikin jo melkein-tipaton-sunnuntai. sunnuntaina hyvä meininki jatkui ja ilma oli mitä mahtavinta. keikkoja tuli ja meni. jotkut hyviä, jotkut huonoja, jotkut yllättäviä. in flamesin, eli vestivaalien viimeisen esiintyjän jälkeen suuntasimme autolle, oli aika aloittaa kotimatka. puhalsin vielä spr:n kahden euron promillemittariinkin varmuuden vuoksi ja maksoin kaksi euroa siitä ettei mittari värähtänytkään. töräytimme auton liikkelle ja hyvin käynnistyi. täytyy tässä kohtaa sanoa, ettei muuta voi sanoa, kuin että nissan on kyllä aika rautaa.
paluu matkalla meillä ei ollut kiire, joten päätimme pysähtyä joka niemen notkoon ja saarelmaan. ensimmäinen pysähdyskohteemme oli jalasjärven abc-asema. yritin pistää bensaa tankkiin, mutta automaatti huuti korttini olevan viallinen, ei auttanut kuin etsiä uusi asema. se löytyi kilometrin päästä, jalasjärven keskustasta. tämä automaatti hyväksyi korttini, muttei maksettuani suostunut antamaan bensaa. no, antoi se sitten lopulta puoli litraa, mutta sekin oli väärää bensaa. närkästyneenä soitin paikallisen bensiksen pitäjälle ja avuliaana pohjanmaalaisena hän kiirehti paikalle täyttämään tankin. mahtavaa asiakaspalvelua! matkamme jatkui jonnekin jalaskylään, jossa otimme turistivalokuvat ja laitoimme paikallisille festariterveiset. suuntasimme seuraavaksi parkanoon. siellä paikallinen nightclub oli mennyt kiinni jo yhdeltätoista. onneksi samasta pitäjästä löytyi kuitenkin eurohamsteri. siinä lisää turistikuvia ja hesburgerin kautta tien päälle. ikaalisissa istuimme tovin ja jatkoimme tampereelle. tammelan torin grilliruokien jälkeen kävimme tutustumassa paikalliseen yöelämään. taiteilijat istuivat trendipaikassaan ja puhuivat sivistyneesti. me suuntasimme hämeenlinnaan. hämeenlinnassa pistettiin pensaa tankkiin ja tervehdittiin muita paikalle sattuneita festarivieraita. viimeinen kohteemme oli helsinki. maanantaiaamun jo sarastessa helsinki näytti tyhjältä eikä haitannut vaikka vahingossa melkeen 400 ajetun kilometrin jälkeen vähän eksyikin vastaantulijoiden kaistalle. kotiin saavuin klo 05:05. kotiin on aina kiva tulla, vaikka ei festareitakaan kyllä mikään voita.

kyllä suomen kesä on kiva.

nyt se nissani on mun, mistä edellä jo kerroin :D
tosi pähee peli. hyvin kulkee, paitsi kun lähtee kiihdyttämään, niin auto nytkyttää hetken oikein kengurumeinigillä. hehheh. kunhan kesän kestää. *kop kop kop*
niin sika siistii kun on oma auto.

ooon niiiiin fiilareissa.

olen sitten ylioppinut. lauantaina tuli valkolakki, oli kivat pirskeet. loppuillasta en varmaan edes muista kaikkea. oli säveltä ja aleen jonotusta, jossain vaiheessa sain ketsuppia valkoiselle samettikankaalle. auts. aamun sarastaessa jätin hämeentien rauhalliset jatkopileet ja matkustin taksilla kotiin kuin herrat konsanaan. lukio oli osaltani ohi. nyyh.
en päässyt opiskelemaan sinne minne halusin, joten minua odottaa välivuosi. suunnitelmat ensi syksylle tuntuisi ainakin vielä olevan aika selvät, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. täytyy vain jaksaa käydä töissä ahkerasti, että on sitten varaa tehdä mitä haluaa. maailma odottaa minua.

minulle on noussut aivan kaamea autokuume viime päivinä. olen surffannut netissä kaiken maailman kaaroja kuolaten. tänään kävin kahdessa autokaupassa asiantuntevana tutkimassa halpoja kesäkotteroita ja minulle tarjottiinkin pösöä ja saappia ja tosi rumaa sitikkaa ihan kohtuu hintaan. mutta minä iskin silmäni yhteen nissaniin. ah. ruma kuin mikä, mutta aika vähän ajettu ja erittäin huokean hintainen. ja yhtä vanha kuin minä. täytyy nyt rauhoittua ja harkita tarkkaan, mutta mutta... auton haluan ja heti. (ja minunko piti säästää sitä rahaa?)

tää on jo aika järjettömän ihmeellistä, että suomi voittaa jotain.
ja vielä että se "jotain" on euroviisut.
huhhuh.
nyt on maailmankirjat sekaisin.
tosin, onhan se lordi aika ässä.

viimeinen teinivappendaali täytyi kunniakkaasti rypeä espalla.
pirskatelevainen teinijuoma omppu-omenaviini lämmitti mukavasti kylmän kevättuulen huiskiessa korviin. ilmojen käydessä liian kylmiksi siirryimme teinihelvetti highlightiin teineilemään. todella teiniä. vai mitä?

muuta vappendaalina huomattua:
*älä aloita juhlimista liian ajoissa, jos et halua hyytyä.
*pidä kaikista juhlarekvisiitoistasi kynsin ja hampain kiinni (supertorveni hävisi, nyyh!)
*peruukki lämmittää mukavasti kevään viimoilta.
*paska haisee ja balalaikka soi. siis kyllä hätä keinot keksii, jos bajamajaan on liian pitkä jono.
*älä nukahda junaan, ja mikäli näin ikävästi pääsisi käymään, varmista ennen ulos hyppäämistä, millä asemalla olet.
*mikäli kuitenkin nukahdit junaan ja paniikissa huomaat hypänneesi asemalle, jossa et ole ikinä ollut, ei hätää. yö on pitkä ja pienessä sievässä on mukava harrastaa pientä kuntoliikuntaa. lähde sinne minne nenä näyttää. ylitä esteet. kyllä se koti joskus löytyy.
*vappupäivän piknikkiä varten varaa seikkailumieltä myös kaupassa käyntiin. jonot on pitkiä ja myyjät kärttyisiä.
*älä masennu, jos et löydä kaupasta tippaleipää, sitä voit syödä vapun jälkeenkin.
*pukeudu piknikille lämpimästi, muuten jäädyt varmasti.
*varo lokkeja.
*löytäjä saa pitää.
*pieneen autoon mahtuu yllättävän paljon porukkaa, mutta varo poliiseja.
*nuku univelka pois mahdollisimman nopeasti, jos tiedät, että työt odottavat.
*serpentiinit voi säästää seuraavaan vappuun.

viime aikoina elämäni on ollut kovin hurjaa.
olen yöt töissä ja päivät nukun.
mietin välillä, että missä välissä elän tätä elämää?
no, rahaa tulee ja dollarit vilkkuu silmissä,
eipä siinä mitään.

ensi viikko on hulabaloota.
kaksi ensi-iltaa ja esityksiä.
tulee tieto, miten meni pääsykokeet.
ja kaikkee.
okei, kai mulla vähän elämää on.

vappuun on enää kaksi yötä ja sitten minulla on vapaata.
alkaa operaatio "perseet olalle".

glada påsken.

tiistaina kävin sitten siis tampereella.
oli kyllä aika naurettava reissu.
no, tulipahan kokeiltua.

huomenna lähdemme tirskumaan turkuun.
siitä tulee siistiä. turkkulaiset vapiskaa!
maakuntamatkailua oikein urakalla.

maanantaina alkaa työt.
jännää.

odotan jo nyt että saan ekan palkan,
niin sitten voin etsiä jonkun superhalvan
kesäkotteroauton, millä pääsee esim.
turkuun asti kun vain työntää ahkerasti.

kesä tulee kohta!
jäätelöä ja rentoa meininkiä paahtavassa auringonpaisteessa.
(in my dreams, suomen kesät tuntien)
toivossa on hyvä elää.

ensi viikosta tulee jännä.
sitä ehti jo huokaista helpotuksesta ylppäreitten jälkeen,
mutta nyt alkaa toiset koitokset.

ensin tampere. sitten turku.
huominen aikaa oppia tanssimaan.
öö. minähän se vasta koreografi olenkin.

ehkä tästä elävänä selvitään.

ensi viikolla varmaan ratkeaa myös millon alkaa työt.

Muistatko sinä, joka juuri luet tätä tekstiä ja tunnet minut
(esim. omistat puhelinnumeroni, olet paras kaverini, olet joskus jutellut kanssani jne.)
miten tapasimme?
Minä muistan (ehkä!) mutta muistatko sinä? Ole kiltti ja kommentoi että tiedän sinun muistelleen meidän kaveruuttamme :)

Sinä, joka kommentoit (tai luit tätä) kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä, miten moni sinut muistaakaan..!!