IRC-Galleria

Heräämisiä Ruman edestä Transhotellista. Itse nukuin yläosastossa, joka ei todella ole kovinkaan mieltäylentävää. Parkkisakkoja ei tänä yönä ole voinutkaan tulla, olemmehan laillisella paikalla. (Ainakin klo 10 asti.)

Klo 13.15. Pääsemme studiolle jo ennen yhtä ja soittokin alkaa jo varttia yli, onhan kamat pääasiallisesti pystyssä. Studion omat Premierit ovat laatua. Ensinnä haluan Heikin soittavat rummut eräiden vanhojen pohjieni päälle (tai alle, kuinka vain). H. on kuunnellut kappaleen aiemmin ilman rumpuja, joten jonkinlainen kuva siitäkin asiasta on.

Olemme kaaaaauan sitten Tuomaksen kanssa tehneet rockkappaletta (ihan oikeasti rock), jota on päiväkirjan sivuillakin sivuttu monilla eri nimillä. 'Puulaivoja' lienee se viimeisin. Kappaleen on pitänyt olla osana pariakin edellistä albumia, mutta joo... Näinhän se menee. Rummut eivät enää sopineet päällesoittoihini, niinpä halusin Heikin soittavan simppelimmät kannut.

Heikin mielestä kappale on hyvä, vaikka se muistuttaakin kuulemma 69 Eyesin 'Devils' -laulelmaa. Haha. Mulla on siitä enemmän Kiss-fiilis. Hyi helvetti. On siinä jotain modernimpaakin.

Lupaan muokata sen laululla johonkin toiseen suuntaan. Tunnin verran komppeja fiilistellään, kunnes ilmoitan, että "nyt riittää", kappale ei kuitenkaan ole suunnitelmissa tälleKÄÄN levylle. Haluan vain sen valmiiksi joskus. Se häiritsee kovasti mielenrauhaani.

Klo 14.30. Toinen laulu, johon on jo soitettu soittimia (selloa, marimbaa yms..) ja kaivataan rumpuja kulkee työnimellä 'Lyhyt elokuva rakkaudesta'. (Siinä ei ole yhdyssanavirhettä, turha edes yrittää.)

Kappale on ollut olemassa jo pitkään, olen käyttänyt siihen luvattoman paljon aikaa saamatta mitään näkyvää esille. Ilmoitan kuitenkin Jussille rumpuraitojen syntyessä, että ehkä tämä tyyli on lopulta hyvä, että antaa joidenkin laulujen vaan hautua. Niistä saa sitten irti erilailla, kun on kokeillut mikä ei ainakaan toimi. Rumpujen sisääntulokohta oli jo kauan ollut itselleni selvyys, tämän kappaleen pitää hengittää.

Heikille oli tullut mieleen marimba-kuvioista jonkinlainen 'pieni kone'. Hän halusi soittaa perkussiokompin, joka poimisi lähinnä marimbaiskut. Minä pyysin poistamaan niistäkin vielä vähän. Snaresta otettiin matto pois, se sopi hyvin soundiin.

Lopuksi teimme samplet tällä soundilla, ja vähän normaalimmallakin. Jos jossain biisissä sampleille voi olla käyttöä, niin tässä.

Klo 15.15. Olen jo pitkään esitellyt yhtyetovereilleni biisiä, joka rakentuu hiukan bluesahtavan riffin päälle, mutta kasvaa laulumelodian kautta lähes stoneriksi kertosäkeessä. Hyvin amerikkalainen sävelteos, jonka Heikki kuuli ensikertaa. Biisiin oltiin saatu edellispäivänä treenattua ihan hyvä fiilis, kiitos Juhan ideoiden (ja vahingossa syntyneen 2/4 -kompin 2.väliosaan). Kertsin lähtöön kaipasin itse pitkää rumpufilliä, mutta Heikin mielestä oli kivempi soittaa omituisesti käännettyä kompintapaista. Kyllä se nyt jälkikäteen hyvältä kuulostaa sekin, mutta jotain yhdistelmiä kaipaan ehkä. Leikkaan ja liimaan.

Klo 16.00. Olen saanut aamulla vision, että päätösraita vedetään softimmin, ja vasta lopussa se kohotetaan postrock-tasoille. Sellainen versio tehdään, jossa Heikki tulee mukaan vasta 1.kertosäkeessä ja muuttuu loopiksi a-osassa. Lopun kiertoa soitetaan väsyttävän kauan. Ja varmastikin vielä kopioidaan lisäksi. Haa! Nyt tuntuu hyvältä idealta, kertsin omituiset iskut saattavat pidemmän päälle alkaa ärsyttää.

Klo 16.30. Vielä hyvin pikapikaa halusin albumille kuuluvan retropoppipiisin nimeltä 'Polkupyörävarkaisiin'. Tässä oli ongelmana se, että Heikki ei ollut koskaan kyseistä laulua kuullut, mutta fiilis oli toki selvä. H. mainitsikin, että Olavi saattaisi olla parempi tämänmoiseen renkutukseen, mutta teimme sen nyt tässä, koska Olavia ei näkynyt.

Ei oikein alkuun tuntunut lähtevän, mutta lopulta olen oikeastaan varsin tyytyväinen Heikin tyyliin selvitä kappaleesta. Erikoinen väliosakomppi saatiin aikaan näinkin. Uskon, että tästä tulee komea kokonaisuus myös. Olavi koliskoon omiaan. Sillekin riittää vielä parit kolistelut.

Klo 16.55. Heikki halusi vielä siis tehdä uudemman kerran 'Soitat vain öisin'. Kauhealla poislähtökiireellä oli jo pakattu ylimääräinen studiohahmo, eli Sipi. (Sipi hoiti pääasiallisesti parkkikiekon kääntämiset. Sipi kävi pitkällisen keskustelun myös yöllä. Ja oli jo menossa junaankin klo 5.00.)

Heikki kuitenkin voitti taistelun, ja 'SVÖ' vedettiin paristi läpi. Siitä tuli nyt kyllä huomattavasti parempi. Pieniä korjauksia toki on tehtävä.

Jussin kestävyys on ihailtavaa, pienintäkään hermoilua ei ole havaittavissa tämän vajaan kahden vuorokauden aikana. Lopputulos on tasalaatua, emme hirveämmin keskittyneetkään etsimään biisikohtaisia rumpusoundeja. Päätimme, että miksauksessa sitten on parempi tehdä niitä muutoksia. Kuka lie miksaakaan minkäkin kappaleen?

Studioreissu oli hyvä, Vesa jäi vielä Tampereelle odottamaan illan Hi-Lo -keikkaa sekä Olavin pe-la -keikkoja alueella.