IRC-Galleria

Kummallinen paikka. Järven rannalle rakennettu tunnelmallinen lomakeskus ei alkuun näyttänyt potentiaaliselta rockmusiikin esittämiselle, mutta niin se siitä muuntui. Suoraan saunan lauteilta esittämään todella omituinen soolo/duosetti. Olisi ehkä voinut vähän suunnitella asioita, mutta kun piti pelata jalkapalloakin rannalla.

Vedin ensin 'Kummitusjutut' yksin. Sen jälkeen 'Vaeltajasydämen', jossa rakas ystävämme Linda oli lupautunut säestämään marakasseilla. Homma meni ensiluokkaisesti. Uusis iskeytyy stagelle kesken 'Vaeltajan' c-osan, kysyen paisutuksessa suoraan, 'mitä on jo soitettu?'. Täydellinen sisääntulo! Hahaa. Olavi tulee mukaan paisutukseen ja pysyy lavalla kiltisti loppuun asti.

Lisäksi soitimme ainakin kappaleet 'Olen tuottanut surua', 'Ei ole kysymyksiä' (Olavi koskettimissa), sekä 'Kultainen palomino', 'Kosketus' ja 'Rakkaus on jättänyt Maan' (Olavi rummuissa/perkussioissa). Settilistaahan ei virallisesti ollut. Toki oli Ainon (Jenni-Pauliinan) ja Annan tekemä, mutta se oli mahdottomuus.

Miksaajamme Jannen ilme oli järkyttynyt, ja hän kertoikin tahtoneensa kovasti tulla vetämään bassoa, kun soundi oli kuulemma hiukan ohut. Tästäkin huolimatta Viitasaarella meni kumman paljon Soma-tavaraa kaupaksi. Keikka oli siis riittävän hyvä! Hahaa.

Ja Virtas-Topin kuuluisa 'Pikkutalli' on nyt hyväksi koettu. Hahaa! Mahtavaa. (Ja kuten Riikka sanoikin, piirileikit ulkopuolella olivat todella omituiset... talon emäntäkään ei niitä kannattanut.)

(...en ole kuin kuukauden myöhässä...)

Ensimmäistä kertaa Yo-talolla, siis lavan puolella.

Keikka ei ollut ehkä tunnelmaltaan (eilisen johdosta) kaikkein mainioin, mutta soiton puolesta homma meni aivan hyvin. Heikki valitteli Porin maistuvan vielä suussa.

Ehkä osavaikuttaja tunnelmaan oli se, että Vesan säädöt nauhakaikulaitteen kanssa oli muuttuneet täydellisestä infernaaliseksi kierroksi Hollywoodin aikaan. Jouduin ohittamaan ketjusta tärkeän lenkin.

Yo-talollakin oli mukavaa, että yleisö vaivautui eturiviin ja muutenkin täytti salia edestä päin. Se ei ole aina niin selvyys.

/ Hollywood /
/ Rakkaus on jättänyt Maan /
/ Vaeltajasydän /
/ Kultainen palomino /
/ Olen tuottanut surua /
/ Kummitusjuttuja /
/ Päiväni jumalana /
/ Radio Suomi soi /
/ Vaiheita /
/ Kosketus /
/ Ei ole kysymyksiä /

/ Kaanaan vesitornilla /

Riittää kun kolme ihmistä taputtaa encorea... Hmm. No me nyt kuitenkin sen soitimme. Ehkä se oli ansaittua siltikin.

Loppureissusta on sitten enemmänkin kertomista. Autosta puhkaistiin puukolla eturengas. Sen ansiosta edessä myös sakkolappu. Täydellistä. Heikki onneksi käytännön miehenä osasi moisen vaihtaa.

(Soundin mukaan keikka ei ollut näin hyvä. Hahaa.)

7.5.

Ensin illan kestänyt treenijakso Tampereen Studio Rotissa, joka antoi varmuuden siitä, että uskallamme lähteä esiintymään Porin Bar Kinoon seuraavaksi illaksi. Soundeja hiottiin vielä hiukan. Ja pheriaattees pitää myös tsekata lätkää.

8.5.

Ja vielä to-päivänä kerran soitetaan setti läpi, että varmasti menisi ulkomuistista. Hiukan sellaista viimehetken turhaa sähläystä sellainen kyllä.

Bassotaiteilijamme Jussi käy opettamassa tunnit Palmgrenilla ja loppupändi juo kaljaa ja harmaata torinlaidalla. Porin torin laidalla! Se on legendaarista.

Auto heitetään Kinon pääoven eteen. Siinä on tyyliä.

Ruuat ja soundcheck ehditään hädin tuskin kiskaista, kun ovet aukenee. Soittoaika on melko aikainen, onhan torstai-ilta. Porukkaa on silti mukavasti. Ehkä kuutisenkymmentä soittomme loppuessa. Suosio sen sijaan on suuri. Emme todella olleet varautuneet encoreen, niinpä Kaanaa oli soitettu jo setissä. (Se oli outoa soittaa Porissa... ilmeistäkin päätellen.) Jäljellä oli treenatuista biiseistä vain 'Päiväni jumalana', tuo absoluuttinen encore-killeri.

Soitto meni mainiosti, välispiikeissä oli oikeanlainen tunnelma. Heikki ilmoitti ekassa spiikissä, että "jatkot on tuossa Volkswagenissa oven edessä".

Kinossa oli vastaavanlainen tunne kuin ekaa kertaa Kotkassa soittaessa. Kuin olisi voittanut kaupungin puolelleen hetkessä. Haa.

Eka keikka Juhalle ja Jussille (tässä soittimessa) ja kuulosti täysin virheettömältä. Meininki tulee toki vasta varmuuden kautta. Tässä oli kyllä tosihyvä meininki jo.

/ Rakkaus on jättänyt Maan /
/ Hollywood /
/ Radio Suomi soi /
/ Kaanaan vesitornilla /
/ Vaeltajasydän /
/ Kummitusjuttuja /
/ Kultainen palomino /
/ Olen tuottanut surua /
/ Vaiheita /
/ Kosketus /
/ Ei ole kysymyksiä /

/ Päiväni jumalana /

Settilista on wc-paperilla. Se on skidisti outoa. Hahaa. Ei ollut autossa muuta.

Jarrut palasivat autoon, kuljetus Tavastialle onnistui.

Keikkaa ennen oli lähes liikuttunut tila, kun yleisö oli jo ennen meidän aloittamista seisoskelemassa salissa. Se ei Tavastialla aina ole ihan niin. Uuh. Vaihtelevien arvioiden mukaan lähes 250 ihmistä salissa. Kuul.

/ Hollywood /
/ Radio Suomi soi /
/ Vaeltajasydän /
/ Kummitusjuttuja /
/ Kultainen palomino /
/ Olen tuottanut surua /
/ Vaiheita /
/ Kosketus /
/ Rakkaus on jättänyt Maan /
/ Kaanaan vesitornilla /
/ Ei ole kysymyksiä /

/ Olenko koskaan kertonut? /

Setti oli tehokas, yllättävän pitkä toki. Saatiin ehkä jo parempi ote yhteissoittoon, vaikka Heikki valittelikin hiukan keskittymisongelmia. Ei kuulunut meille ne. Haa.

'Suru' oli jo huomattavasti parempi kuin edellisenä iltana. Heikki hakkasi tänään koko setin, ei sekoitettu Olavin Tavastiankeikkaa. Saatiin taas soittaa encore, koska Jiri-serkku sanoi, että "menkää nyt!". Jiri päättää näistä hommista. Hih.

Kaikenlaista backstage-edustusta ja muuta sekavaa sisältänyt ilta päättyi lopulta ihan rauhallisissa merkeissä. Hyvä niin. Suosikki-lehti teki jutun päivän touhuista. Katsotaan mitä sieltä tulee.

Pe 2.5.

Turun Klubille päästiin, vaikka autosta katosikin jarrut Humalistonkadulle käännyttäessä. Onneks ei kauhean paljoa aikaisemmin. :)

Keikka oli oikein hyvä, porukkaa talossa varmastikin lähemmäs 150. Meininki yllättävän jee. Joitain vääriä säveliä saatiin kuultavaksi sekä Vesan, että muidenkin soittajien soittimista. 'Surun' sanat menivät sekaisin, mutta eipä tuokaan haitanne.

/ Hollywood /
/ Radio Suomi soi /
/ Vaeltajasydän /
/ Kummitusjuttuja /
/ Kultainen palomino /
/ Olen tuottanut surua /
/ Kaanaan vesitornilla /
/ Vaiheita /
/ Kosketus /
/ Rakkaus on jättänyt Maan /
/ Ei ole kysymyksiä /

/ Olenko koskaan kertonut? /

(Rumban mukaan keikka ei ollut näin hyvä.)

La 3.5.

Kävimme treenaamassa in-store-keikan edeltä kirkkopuistossa Henkan kanssa jonkinlaisen setin kasaan. Kivaa. Heikki heräsi klo 13.07. Heikki ei treenannut. Heikki kyllä pärjää.

Aamushow 8Raita-levykaupassa ei ollut aivan vastaavanlainen menestystarina. Porukkaa ei ollut paikalla juurikaan, kun mainostaminen oli jäänyt heikoksi. Siihen vaikutti monikin asia. Paikalla olleiden asenne oli kuitenkin kohdallaan, ja he jaksoivat melko kiltisti kuunnella loppuun asti suuren shown. Puhuimme jälkikäteen, että olipa hauskaa. Pitää tehdä noita lisääkin. Vesa soittaa akustista kitaraa ja Henkka akustista bassoa ja Heikki virveliä sudeilla. Ja jos Paulikin ens kerralla pääsisi mukaan. Haa!

/ Kummitusjuttuja /
/ Olen tuottanut surua /
/ Kultainen palomino /
/ Vaeltajasydän /
/ Kaanaan vesitornilla /
/ Rakkaus on jättänyt Maan /
/ Kosketus /
/ Hollywood /

Tais mennä suunnilleen noin?

Albumia myy valtakunnallisesti Anttilat, Stockmannit ja Levykauppa Äxät. Helsingissä lisäksi: Popparienkeli, Tunnelin levy, Stupido. Turussa lisäksi: 8Raita. Tampereella lisäksi: Platta ja Epe's.

Muuallakin varmasti... Ja nettikaupoista toki.

Tänään levy on jo digiladattavana ainakin http://musiikkilataamo.hs.fi -osoitteessa. Varmasti muuallakin. Fyysinen levy on tilattavissa minulta. Postitan niitä ensi viikon alussa kun maksut ovat tilillä. Nettikauppa on osoitteessa www.soma.mycashflow.fi.

Terve!

Oho. Kun kutsuttiin Voicen Latauslistan vieraaksi, niin minä toki sellaiseen suostuin.

Kuvaukset meni mahtavasti, äärimmäisen ystävällistä porukkaa tässäkin talossa (vaikka eivät VIELÄ tajua Soma-yhtyeen musiikkia soittaakaan) työskentelee.

Höpinät eivät keskittyneetkään ladatuimpien artistien tuomitsemiseen vaan minuun. Se yllätti kovin. Puhetta riitti kaikenlaisista hyvin kummallisista asioista. Ihmettelin kovasti, mistä Susanna moisia faktoja olikaan haltuunsa saanut. (Myöhemmin paljastui, että Heikki oli laverrellut.)

Tärkeintä on kuitenkin se, että sain kahvia.

Levyn virallinen ulostulopäivä muuntautui. Se olkoon nyt 23.4. Masteroinnissa meni hetki liian kauan, jotta olisimme pysyneet aikataulussamme. Omakin moka se.

Kestämme tämän. Kaks vuotta mennyt, yks viikko ei tunnu enää.

Kiirastorstaina masteroimme Svante Forsbäckin putiikissa albumimme pikatahtiin. Jälki on, kuten tuttua, oikein mainiota, ja uskoisin, että huomenna saadaan levy painotalolle päin. Kunhan kansitaide tänään viimeistellään arvoiseensa muotoon.

Muutamien viikkojen kuluessa siis albumi tilattavissa minulta ja kaupoistakin sitten samantien. Niistä kaupoista, jotka moista tuotetta haluavat myydä eteenpäin. Sehän ei tunnetusti ole selvää sekään, että joka paikasta saisi. Huh.

Vaeltajasydän viedään vielä huolellisemmin radioasemille, jotta se saisi jonkin verran edes huomiota. Siihenkin palataan vielä tarkemmin, kun apua tarvitaan ihmisiltä.

Paidat ja julisteet ja tarrat pitäis tilata, mutta kun ei joka asiaa kerralla ehdi ja jaksa. Yritetään piakkoin.

Keikkoja on tulossa, ainoa varmistunut on la 3.5. Tavastia Olavin lämppärinä. Tänks Olavin.