IRC-Galleria

paska päivä

- mokasin matikan
- ...ja ruotsin kokeen
- kylmä
- nälkä
- villasukat tekevät kengistä ahtaat
- ei ollutkaan kyytiä junalta kotiin
(- vieläkin: ahtaat kengät, kylmä, nälkä)
- vitutti
- näin hämähäkin ylittävän kevyenliikenteenväylää, jossa itsekin kuljin, mutta en väistänyt vaan kävelin suoraan päälle
- en edes kääntynyt katsomaan miten sille kävi
- tulin "oikopolkua" kotiin-> kengät märät ja aikaa kotimatkaan kului 10 minuuttia enemmän kuin tavallisesti

:(

Elikä siis pimeällähän on tosi haasteellista juosta.

Olosuhteet ovat surkeaa valomäärää huolimatta siis aivan ihanteelliset; sopivasti celsiusasteita, mukava kosteus ja vähäinen muu liikenne. Kun on tottunut, että kahdentoista aikoihin illalla ei paljoa porukkaa ainakaan jalan liikenteessä ole, on myöskin tottunut keskittymään omaan juoksenteluunsa ja kuuhkimiseensa tietyllä tapaa syvemmin kuin päivänvalossa muiden mukana hölkkäillessä. Tämä on huonoa, jos vastaan sattuu tulemaan tosi sankalla sumulla ja iiiiihan mustalla taivaalla esimerkiksi iso mies pyörällä, jossa ei ole valoa. Saatoin vähän säikähtää ja huutaa ja ehkä hypätäkin. Mutta ehkä hän säikähti minua yhtä paljon, kun reaktioni oli niin aito ja myöskin varsin dramaattinen. Mutta perkele kun syke meni ihan vituralleen ja kamala adrenaliinivirtaus tuli tuosta järkytyksestä.

No näin tältä illalta. Mutta enpähän ainaskaan tällä kertaa lauleskellut yksikseni. :)

Nolo!

Viikonloppukirjoittelustahan on lähestulkoon vakiintunut tapa.

Kerron tästä päivästä, koska se oli tavallinen.

Heräsin hirmuista näläntunnetta huomioimatta varsin tyytyväisenä. Villasukat eivät olleet pysyneet jalassa. Börje on kaivanut sängyn viereisen maton ruttuun ja lattia sängyn vieressä on siitä syystä paljas. Laskin villasukattomat jalkani tälle kylmälle lattialle. Ei tosiaan ole enää kesä.

Suihkun kautta heräsin ja aloitin päiväkohtaisen uurastukseni samalla tavalla kuin monena edellisenäkin päivänä. Päivä myös päättynee saman harrastuksen parissa. Laskin siis matematiikkaa paljon eteenpäin ja nyt olen jo talousmatematiikassa. Se on viimeinen aihealue, mitä kirjoituksiin olen kertaamassa. Haluaisin myös käydä juoksemassa, mutta pahoin pelkään että tämän vuorokauden tunnit eivät siihen riitä. Ehkä huomenillalla.

Säästä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tänä viikonloppuna piti sataa pilkkuja. Vielä ei ole näkynyt, mutta onhan viikonloppua vielä huominen. Kyseisen laitoksen viimeisinkin viiden vuorokauden ennuste Espoon paikkakuntakohtaiselle säälle tarjoaa keskiviikolle pilkkusateen mahdollisuutta.

Ja hei, sunnuntain jälkeen on maanantai. Ruotsin jou-kuuntelut :OO!

Nyt kun on syksy, muistan kiittää menneestä kesästä kaikkia asianosaisia. Oli todellakin elämäni paras kesä. Eipä muuta.

Huuuuuuh.

Ihan ptsd-vapinoissaan.

Sormeni ovat hunajassa ja tämän entryn myötä myös näppäimistö.

Tänään on torstai, 22. helmikuuta. Hiihtolomaa on kulunut viisi päivää, jos viikonlopun laskee mukaan ja tämän päivän jättää laskematta. Jäljellä on kolme päivää. Tulevan kolmen päivän aikana minun tulisi lukea englanninkokeisiin ja saada tehtyä eräs käännöstyö ja suunniteltua käsiohjelma ja mainos näytelmään. Ehdin kyllä, jos olen reipas. Olenhan.

Voin myös vastapainoksi kertoa aikaansaannoksistani, sen lisäksi, että mietin mitä kaikkea kamalaa on vielä tekemättä. Olen kirjoittanut ruotsin aineen ja tiivistelmän. Olen referoinut erään koealueen 15-sivuiseksi laitokseksi. Olen vastannut sähköposteihini (anteeksi viive, minua ei ole kiinnostanut!). Olen lähettänyt pari työhakemusta. Olen siivonnut, piirtänyt, juossut, kuntoillut ja valokuvannut pitääkseni mieleni virkeänä.

Olen sitä mieltä, että ansaitsen kehuja. Ehkä taputus olkapäälle, "hienoa työtä, viiruseni".

Tästä päivästä! Minulla oli oikein kivaa. Aamupäivällä kävin juoksuttamassa talvikarvaista poniani pellolla. Sillä oli kamalasti virtaa ja kuntoni loppui kesken siellä hangessa. Huomenna uusiksi, ehkä se saa nyt purettua vihdoin kaiken. Se on hullu elukka. Ja sillä on ihana parta.
Illalla puuhastelin ja sitten tulin kotiin. Ei ollut mukavaa, mutta sillä ei ole enää väliä.

Ai niin! Puhelimeni ei vieläkään toimi, enkä ole saanut ostettua uutta. Ei ole kyllä vähään aikaan varaakaan. Olen ihan eristyksissä, en tiedä mitä kenellekään kuuluu ja mitä tapahtuu. Harmillista.

Siivoa jälkes, mussukka. Lyijy sormenpäissäni tarraa hunajaan ja näppikseni muuttuvat törkyisiksi.

Keksin muuten juuri uuden verbin kirjoittaessani ja puhuessani puhelimassa samanaikaisesti.
Se on "kuunnostaa". Sanan etymologia on vielä epäselvähkö.

Älä ole typerä. Totta kai pidän lupaukseni!

Mulla on kerrottavaa.

1) Sienet on tärkeitä.
2) Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.

Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Ympyrän rajaaman alueen pinta-alaa on tapana kutsua ympyrän pinta-alaksi.
Selvä?