Pimeys hiipii tupaan ja samoin mieleen. Nyt sitä vasta todella tajuaa mitä sitä on tullu tehtyä ja mihin sitä onkaan lähteny. Vinot seinät ja kaoottinen liikennekulttuuri kertoo omaa sanaansa tästä maasta. Eipä silti, enemmän positiivisia yllätyksiä on jo kävelly vastaan kun mitä negatiivisia ennakko-oletuksia on täyttynyt. :)
Aamu ja kahdeksan. Siinä tulee olemaan tämän reissun rytmi. Kurssit näytti aika tiukoilta puristaa ja jotain kirjojakin pitäs ostaa. Onneksi ei olla tässä veneessä lainkaan yksin, mukavasti sai jo otettua kontaktia sekä kohtalontovereihin että paikallisiin opiskelijoihin. Maijalle sen verta että selviskin jo että kuka täältä olis tulossa Suomeen: Yusuf. Syy, minkä takia kommunikointi on ollu hiljasta, on koko homman epävarmuus: Jordaniasta kun ei saa lainkaan viisumia Suomeen vaan se pitää käydä Syyriasta asti hakemassa - ja Syyriaanhan täältä ei kulje edes kunnolla julkisia. o_O Lupasin auttaa parhaani mukaan kaveria sitten kunhan asiat täällä päässä selviää ja Suomen matka realisoituu. Nyt kuitenkin unta. :)
Ps. Hookahit on halpoja kun saatana, huomenna vois käydä kaupasta ostaan ja kuluttaa sitä hieman täällä kämpillä. Kuhan matka on ohi niin DHL:ltä tulee iso paketti kotimaahan... :>
---
Päivän kuvakiusaaja: Jordaniassa sähköturvallisuus otetaan vakavasti