IRC-Galleria

ALunperinsuunnitelma tosiaan oli kyllä mennä isosti naimisiin 13.6 mutta kun elämää ei voi ennustaa ja kaikkien järjestelyiden lomassa tein positiivisen raskaustestin joulukuussa 2008. Suunnitelmat menikin uusiksi. Päätettii mennä naimisiin kirkossa edelleen kaikkine sukulaisinemme 12.6.2010.
Haluttiin kuitenkin että lapsi syntyy avioliittoon ja maistraatissa lupauduimme toisillemme 12.6.2009 Ja isot häät on edelleen silloin kuin pitikin ettei niitä ole peruttu. Sitten on vaan se kirkollinen vihkiminen. Tämä oli meidän mielestämme kaikkein järkevin ratkaisu.

Vihkiminen itsessään oli tooosi nopea mutta olimme etukäteen kirjoittaneet "häävalat" toisillemme ja omani tuotti kieltämättä aivan hirveesti vaikeuksia,mutta sain kirjotettua. ja sain sen luettuakin kädet täristen ja hyvä kun kimppukaan pysyi käsissä tai se paperi. Panullakin tuli ihan kyyneleet silmiin.
Kun tuli Panun vuoro lukea omansa sieltä suusta tulikin sellaiset sanat ettei kyyneleillä ollut määrää ja haluan sen teille muillekin jakaa:


"Ei se ole niinkään hetki parhain, vaikka ehdottomasti ihanaa, kun tulen töistä kotiin. Ei se ,että kotiin tullessani, koiristamme ohi päästyäni, olet siinä ja halaat pois kaipauksen.
Ei se ole hetki sekään,kun maataan sohvalla, syödään, jutellaan, rentoudutaan, katsotaan televisiota, ollaan vain kahdestaan.
Vaan hetki kun herään. Ulkona on hiljaista,kotonamme rauhaisaa - koiratkaan eivät hievahda.
Se hetki , kun herättyäni näen sinut vierelläni ja ymmärrän, että aina uuden päivän valjetessa olet yhä siinä.
Ja nykyään, tuona hetkenä, näen siinä vierellä myös yhteisen lapsemme - yhä uudelleen ja joka päivä- vatsassasi kasvamassa, vaikka aamuisin hänkin niin hiljaa ja hievahtamatta.
Niin lyhyt hetki kuitenkin. Joskus sekunnin, joskus minuutin vain olen ja teitä silloin aamuisin katselen. Niin lyhyt on se yksi hetki, minkä vuoksi niitä yhä enemmän ja enemmän haluan. Siksi ja silloin sinut haluan- jokaikinen hetki. Joka hetki sinua rakastaa"


Tän jälkeen tuli sitten se pusu ja voin vakuuttaa että kyynelillä ei ollut rajaa ei anopeilla, ei mulla. Jopa vihkijän silmänurkkaa korsti kiiltävä kyynel ja hänkin totesti että olipa kaunista ja kirjoittiko Panu sen ihan itse. :)


Rakastan sinua Rakas mieheni <3