IRC-Galleria

Dysprozium

Dysprozium

Love overcomes All, even if hate or fear has already conquered you.

EutanasiaTorstai 02.07.2015 20:23

Alkaa kyllästyttämään jo kyseinen aihe ihan helvetisti. Kuten ihan melkein jokainen asia, jota käsitellyt viime aikoina. Ei löydy motivaatiota kirjoittaa itsestäänselvyyksiä ja miksi kirjoittaisi asioista, joita kohtaan ei tunne enää paloa? Väkisin tekemällä ei tuu kuin paskaa, ei tule mitään persoonallista otetta vaan aikaansaadaan lähinnä kylmä, lähes ulkoaopitun kaltainen humoristinen ulosanti. Oli teksti väritetty melkeinpä millä verbein tai mielikuvin tahansa. Joskus yksittäiset sanat tai lauseet ei merkitse yhtään mitään vaan sen sijaan se energia, jonka lukija saa luettuaan kirjoituksen kokonaisuudessaan.

Onko laillistettu eutanasia sinusta hyvä vai huono asia?
eutanasiaetu020715jm_503_ul.jpg

Mikä tässäkin tapahtumassa nyt mahtaa olla huonoa tai vaikeaa? (Viitaten siihen negatiiviseen asenteeseen, jonka kyseinen uutinen on saanut joissakin ihmisissä aikaan) Hyvä asia? Eutanasia on jokaisen ihmisen oikeus ja eutanasia olisi pitänyt olla laillinen jo kymmeniä/satoja vuosia sitten SuomessaKIN. Toki poikkeuksina esim. hallunisaatiot tai _hetkelliset_ aivovamman aiheuttamat oirehdinnat yms.

Ikävä fakta on vaan se, että sairas ei saa aina apua vaikka kuinka yritettäisiin. Täytyykö kiduttaa itseänsä sitten sen vuoksi lopun elämänsä, vain sen vuoksi, että läheiset eivät pysty luovuttamaan rakastaan pois? Viimeksi kun tarkistin niin rakkaus ei tarkoita egoistista hallitsemista. Pahimmillaan suoritetaan itsemurha joka aiheuttaa ikuiset traumat perheenjäsenille/löytäjille ja pahat muistot pelastushenkilöstölle. Puhumattakaan siitä millaisia ajatuksia itsemurhaan päätynyt joutuu käymään läpi ennen aktin suorittamista. Tämäkin tyttö yrittänyt saada apua vuosia, sitä saamatta/oikeaa lääkitystä löytämättä. Oma kuolemanpelko ei saa haitata objektiivista näkökykyä. Kuolema ei ole tässä tapauksessa negatiivinen asia vaan erittäin hyvä asia kyseisen yksilön kannalta. That's that.

Sairauden vangiksi joutuneiden kannalta on olennaisinta löytää ympärilleen sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole menettäneet toivoa, silloin kun sinä olet melkeinpä kokonaan menettänyt mutta omaavat silti objektiivisen ajattelukyvyn ja laiskasti ilmaistuna massasta poikkeavan käsityksen eettisyydestä, jota ohjaa pääasiassa aito ja puhdas rakkaus. Kuka sitten päättää milloin, vihdoin ja viimein, se toivo tai toivo parantumisesta on menetetty?(parhaimmassa tapauksessa siltikään sitä omaa sisäistä toivoa menettämättä) Ei ainakaan auttaja. Auttaja tarjoaa vain välineet, autettu ottaa nämä omakseen tai päättää olla ottamatta. Joskus ei vaan löydy oikeita välineitä. Onhan se pelottavaa kun tuolla maailmassa on jotakin, jota ei pysty hallitsemaan.

Oletetaan, että tämänkaltainen tapaus olisi suomessa. Tässä tapauksessa se toivo viedään sairauden valtaamalta ihmiseltä. Kummassakin vaihtoehdossa piilee hienovarainen raja, jolloin auttajasta tulee autettu tai autetusta auttaja tai jokin välimuoto. Pitää löytää tasapaino, joka on yksilöllinen. Ihminen, joka ei tunne itseään tai rajojaan ei kuulu sairaan lähelle (24/7). Jos ei tunne itseään, suosittelen opiskelemaan kuumeisesti. Useimmiten ei ole vaihtoehtoa vain lähteä muualle asumaan jos esim. oma lapsi sairastuu masennukseen mutta ennaltaehkäisevät toimet on jokaisen käsillä olemassa.

Suosittelenko laittoman eutanasian avustamista vai rakennanko polkua siihen suuntaan? Ehdottomasti ehkä.

[Ei aihetta]Lauantai 13.06.2015 20:05

Aivot narikkaan, joo.Maanantai 27.04.2015 07:13

Tässä on sanoja. Kirjoita mitä jokaisesta sanasta tulee ensimmäisenä mieleen. Älä jää miettimään vaan anna tulla ensimmäinen assosiaatio suoraan syvältä mielestäsi. Voit käyttää tarvittaessa useampaa sanaa/lausetta.

1. Auto: Jättiläisauringonkukka, joka hotkaisee hippikuplan ja vie matkaajat huimiin surrealistisiin maailmoihin.
2. Koira: Lassie ja taskunlämmin viski
3. Rakkaus: Lämmin syli
4. Maailma: lattialla lojuva hiuskiehkura, josta ei saa ikinä otetta sormillaan vaikka kuinka yrittäisi.
5. Uskonto: Sorto, piiskatut verenpeittämät orjat.
6. Ruoka: Raparperijogu!
7. Äiti: mustavalkoraidallinenruudullinen
8. Kuolema: Ei ole olemassa kuolemaa.
9. Kukka: Film noir elokuva; eteenpäin horjuvan smokkipukuisen lihansyöjäkasvin härski, alastomaksi riisuva katse valahtaneiden Ray Banien takaata, samalla kun huomioni kohdistuu suupielestä valuvaan opium-piippuun, jonka muoto muistuttaa erehdyttävästi erityisen rumaa ja suonikasta kyrpää.
10. Matka: Aika-avaruus; Vauhdikas, pilaantuneen lihan värinen ja hajuinen spiraali, jonka molemmissa päissä sijaitsee minuus, varrelle kasvanut eläviä mutanttisia, uhkaavasti elehteleviä ruusunpiikkejä, joiden epänormaalin notkea limainen olomuoto kummastuttaa. Lähes kehonpituisten piikikkäiden hampaiden omaavien aavemaisten mustien hahmojen lennellessä maanisesti ympärillämme. Näky särkyy kuin hajotettu peili, (tunsin egoni särkyneen) paljastaen multivärikkään, ilontäyteisistä tunteista pursuavan hattaramaailman, Sirkusmusiikkia ja holtittomasti lenteleviä karuselleja, joista kaikuu sama vaimea ja arvoituksellinen viesti: "älä syö meitä!"...
11. Suru: Mustat ruusut ja kalpeat murenevat kasvot.
12. Häät: naamiaiset
13. Sairaala: Kirurginmaski + Skalpelli
14. Ahdistus: Paeta pimeään luolaan, eksyä sinne.
15. Orlando Bloom: Pörröinen kissanpentu
16. Elokuva: Girl, interruptedin Lisa hieromassa vulvaansa murhaamansa hoitajan, verenvoitelemalle naamalle himokkaan oloisesti, alastoman selän paljastaessa neonkylttimäisesti astettain suurenevan-pienenevän valuvan kyyneleen, josta kuuluu herkkä tyttölapsen ääni, joka lausuu "Herra on minun paimeneni"-rukousta.
17. Sormus: Viktoriaanisen ajan sormus isolla rubiinilla
18. Tupakka: Nallekarkiksi naamioitu syanidikapseli
19. Huumeet: Itku pitkästä ilosta.
20. Onnellisuus: Taivaaseen ulottuva hento pavunvarsi
21. Vapaus: Ilosta puhkuavan, leikkisän kissanpennun huoleton nuolaisu maitolasista.
22. Facebook: Addiktio
23. Ystävä: rakkaus
24. Romantiikka: Piriviivat ja spermatahraiset I Love You-pikkarit lampun himmentimenä. Kuherrellen veristen neulojen maalaamilla IKEAN "Versaillés-ruusuniitty"-lakanoilla.
25. Musiikki: esileikkiä
26. Yksinäisyys: petollista
27. Kesä: onnellisuus
28. Meri: herkästi vettä ahmiva soutuvene ja hädintuskin sisälle mahtuva härski ja karvainen, piippua poltteleva Fra Norge merikarhu.
29. Salaisuus: PIN-KOODI
30. Seksi: arveluttavaa
31. Partaterä: 9mm hylsy ja verilammikko
32. Urheilu: palmikot
33. Suklaa: Saatanan tekosia
34. Vapaa-aika: Voit alkaa oikeasti sisäistämään mitä paskaa oikeasti teet 8h päivässä. (tai 24h-päivässä)
35. Lapsi: vielä paratiisin suojissa
36. Homo: <3: )
37. Tuoksu: Patchouli
38. Tunne: Viiltävä
39. Palomies: Taukohuoneen suihkutiloista kuuluvat tyttömäiset kiljaisut ja hihittelyt, pyyhelätkimissession yhteydessä.
40. Nälkä: : (
41. Hiljaisuus: nirvana
42. Lääkkeet: söpön pyöreitä ja pulleita
43. Mainos: Loppuunmyyty
44. Petos: Edvard Munchin Huuto - maalaus
45. Jäätelö: Mustafa!
46. Mustarastas: räkättävä vaimo
47. Ikävä: maahan pudonnut lehti
48. Kuutamo: suuren ja kieron omenapuun toiseksi ylimmällä oksalla istuva, yksinäinen haaveilija kirjoittelemassa lemmenrunoja, vielä tuntemattomalle naishenkilölle. Hän on kuitenkin aivan varma, että he molemmat tuntevat saman mystisen kaipuun toisiaansa kohtaan kun luovat viikon jokaisena iltana kaihoisan katseensa ajattomalta tuntuvalle tähtitaivaalle, ikävästä huokaisten, varovaisen hymyn päättelemänä.
49. Kahvi: Apinoiden syömät kahvipavut, jotka kerätään ulostamisen jälkeen talteen. Luovat uniikin makukokemuksen tälle erittäin hintavalle kahvituotteelle.
50. Isänmaa: Lippua ei saa pudottaa maahan tai se pitää polttaa!

hyhhahaPerjantai 24.04.2015 16:49

tumblr_lnlu94Ih6Z1qgzpr7o1_500.gif
tumblr_lq903crx9e1qbxmz1o3_250.gif
1f96b3e2e55370fc2cb94b8fd3bb81dd.jpg
tumblr_inline_n0wrfv3VrP1r4e07c.gif
48baab4969fca211dc95a51e5e496a17.jpg
Anti-pyschotic.jpg Uusi päihderiippuvaisten potilasjärjestö kyseenalaistaa nykymenetelmät

"– Olisiko nyt korkea aika kuunnella niitä, jotka tuloksettomien hoitojen jälkeen ovat päässeet toimivaan hoitoon ja toipuneet, Orre kysyy."

- Olisi, ehdottomasti! mutta yhtä tärkeää on kuunnella/analysoida heitä, jotka eivät ole päässeet kuiville/raittiiksi. Yhtä tärkeää on myös kuunnella ammattilaisia ja YHDISTÄÄ nämä tiedot kokonaisuudeksi, joka on btw ihan helvetin monimutkainen asiakokonaisuus. Ihmisillä on eri syitä mitkä ovat johtaneet addiktioiden syntyyn ja kaikkiin ei tehoa sama hoito. Toimiva hoito näihin on yksilöllinen. Harmittaa, että otetaan _aina_ jompikumpi ääripää eikä osata ajatella objektiivisesti vaikka pitäisi. Yleistäminen on se ongelma jota tapahtuu juuri tälläkin hetkellä NYKYpäihdehoidossa. Lääkkeiden täysikielto voi ajaa yksittäisen addin käyttämään uudelleen ja uudelleen, kerta toisensa jälkeen, riippuen esim. siitä omaako mahdollisesti muun vakavan sairauden päihdeaddiktion lisäksi. Kun se on fakta, että päihdeaddiktion omaavilla on joillakin todella syviä ongelmia, joiden korjaaminen ei onnistu leirinuotion ympärillä keittiöpsykologiaa harjoittamalla kun he eivät edes monesti ymmärrä ongelmiensa alkuperiä, eivät kykene/osaa käsitellä niitä, + miljoona muuta syytä.

Sama pätee addikteihin, jotka ajaa täysin lääkkeetöntä hoitoa. Siihen ei ole _mitään_ loogista syytä miksi päihdehoito pitäisi olla ainoastaan lääkkeetöntä. Ymmärrän sen teorian tämän takaa koska kuullut sen ihan liian usein ja se on kaunis teoria ja tärkeä teoria, jota on syytä tuoda enemmän nykyisenlaisen hoidon pariin, jossa on rohkeasti sanottuna enemmän vikoja kuin täysin lääkkeettömässä hoidossa. Siinä on vaan yksi ongelma. Omat vahvat tunteet, jotka liittyy asiaan sumentaa täysin järkevän ajattelun. Vaikka kuinka toisi esille esimerkkejä miksi potilas x tarvitsee päihdeaddiktion tueksi lääkitystä+terapiaa niin mieli ei vaan anna muuttaa sitä omaa kantaansa. Ihminen välttelee tällöin jotakin/jonkin asian kohtaamista ja olisi tärkeää selvittää tämä asia ihmisen itsensä vuoksi. Ei tartte valita jompaakumpaa. Ei ole olemassa vain musta ja valkoinen, paha ja huono vaan kokonaisuus, jossa harvoin on elementtejä, jotka ovat joko täysin pahoja tai täysin hyviä. Ihan jokaisessa asiassa on se negatiivinen ja positiivinen puoli olemassa. Se on objektiivinen fakta.
Omasta mustavalkoisesta kannasta kiinnipitäminen, siitäkin huolimatta, että ymmärtää täysin lääkkeettömän hoidon olevan turmiollista joidenkin kohdalla tai sen sivuuttaminen, että jotkut ovat saaneet elämänsä paljon paremmaksi lääkkeiden ollessa yksi tekijä muiden ohella, on melkeinpä sairaalloisen egoistista toimintaa.

"-Päihderiippuvuuden toimivan hoidon lähtökohta on järjestön mukaan päihderiippuvuuden ymmärtäminen hermosolutason sairaudeksi."
- Hyvä suunnitelma, ainut järkevä mutta täysin lääkkeetöntä päihdehoitoa ajaava järjestö ei selvästikään vielä itse ymmärrä mitä tämä tarkoittaa.

Lopuksi vielä; Tiedostan myös sen, että teoreettisesti täydellisen hoitomuodon kehittäminen ei välttämättä toisi yhtään sen enempää raittiutta/putsiutta tähän maailmaan kuin täysin lääkkeetön/suuremmaksi osaksi lääkkeellinen hoito toisi. Maailmassa on aina tasapaino ja näiden kahden(lääkkeetön+suuremmaksi osaksi lääkkeellinen) eri hoitomuodon ajaminen sellaisenaan voisi tuoda kokonaisuudessaan paremman lopputuloksen. Näen, että asiassa voidaan silti ottaa enemmän huomioon yksilöllisuus. Niin kauan kun raha määrää, on olennainen osa maailmaa, me tarvitsemme rajuja repäisyjä. Ehkäpä tämä järjestö on täysin välttämätön nykyisenlaisessa maailmassamme.
Seksuaalisella himolla ei ole sinällään yhtään mitään tekemistä rakkauden kanssa eikä rakkaudella ole mitään tekemistä sitten taas pinnallisuuden kanssa vaan seksuaalisen himo on lähinnä alkukantainen biologinen pariutumismekanismi/seksuaalisen himon tyydyttämisriitti. Jos ja kun nainen ja mies löytää sellaisen vastineen, jonka katsoo olevan suvunjatkamisen kannalta vahvimpia vaihtoehtoja niin edessä on ihastuminen, ja siitä syntyy jos syntyy parisuhde ja tämän jälkeen alkaa tai ei ala rakastuminen, yksilöistä riippuen aikajana on suhteellisen määrittelemätön. Rakkaus ei synny kuukauksissa vaan jopa vuosissa laskettuna. Moni lopettaa suhteen siinä vaiheessa kun seksuaalinen himo katoaa mutta ei ota sitä huomioon, että se on erinomainen merkki koska se merkitsee sitä, että parisuhde on tai ei ole ikinä siinä pisteessä, että rakkaus alkaa astumaan mukaan ja on parisuhteen uusi aikakausi edessä. Tässä kohtaa oikeasti punnitaan se, onko kyseessä ollut oikeasti vetovoiman tunteminen _itse_ ihmiseen vai eikö ole. Seksuaalisen himon pystyy tuomaan takaisin mutta se vaatii uudelleen tutustumista kumppaniinsa, yhtä intensiivisesti kuin jo alussa ihastuneena panostettiin. Tämä siirtymä vaikuttaa siihen tottumattomille tylsältä ja se kaikki entinen (joka tyydytti biologisella tavalla/palveli tarkoitustaansa) on jollakin tavalla kadonnut. Jotkut kuvailevat tätä siirtymistä jopa siksi, että tuntee sen kaiken taian kadonneen. Joissakin tapauksissa se taika, joka katosi, olikin oikeasti vain silmänlumetta. Vauva/varhaislapsikin tuntee insesti-vetovoimaa joko isäänsä tai äitiinsä. Onko tämän vaiheen ohimeneminen kenties merkki siitä, että rakkaus on syntynyt? Pistää hieman mietityttämään.
Ihminen on hirveen monimutkainen otus, jonka toimintaa ohjaa lähes koko ajan osittain tiedostamattomat prosessit.

Lisäys. Oidipuskompleksi on vain Freudin psykologisia teorioita. On sille löytynyt vastustajiakin. En itsekkään allekirjoita läheskään kaikkea mitä se heebo sepitti. Vaikka Freud oli seksuaalisesti "hieman" härö ja hänen äitisuhteensa kyseenalainen niin siitä huolimatta pidän tätä teoriaa aika varteenotettavana vaihtoehtona ja yleisesti parempana/loogisena vaihtoehtona verrattuna moniin muihin.

Saatanan suomalaiset!Keskiviikko 11.03.2015 21:45

Herää jo suomalainen!
Yyteri5-1024x683.jpg
Herää jo suomalainen!


Saakohan tätä kritisoida vai meneekö se pätemisen piikkiin? :D Entä jos pienet nippelitiedot tai omien tietojen jakaminen/asioiden opiskelu on oma intohimo, jonka yhteydessä ei ole tarkoitus päteä vaan jakaa omista intohimoista(uusien asioiden oppimisesta), vähän kuin kaveri voi jakaa ilahduksissaan kuinka kokeili uutta italialaista kahvimerkkiä? Voiko se kertoa kenties vastaanottajan tiedostamattomasta riittämättömyyden/alemmuuden tunteesta, joka oirehtii tällä tavalla. Pätemistäkin on tietysti olemassa, joka tehdään egoistisista (johtuen esim. riittämättömyyden tunteesta) syistä mutta on yleistäminenkin ikävää. Jutusta ei tule ikävä kyllä selkeästi ilmi millä tavoin hän määrittelee päteämisen. Voiko kyseisen ihmisen ahdistus kummuta _osittain_ tästä tavasta reagoida negatiivisesti koska pitää tietynlaista käyttäytymistä automaattisesti pätemisenä.

Kummastutti myös tuo selkeä viha "kaiken negatiiviseksi kääntäviä" kohtaan, ahdasmielisiä, kitsaita suomalaisia kohtaan.
"Muistan, kun tulin aikoinaan Espanjasta Suomeen ja mietin miksi täällä koko ajan ->ahdistaa<-. Miksi olo ->muualla oli paljon vapautuneempi<-? Upea, kaunis maa ja luonto. Miksi ihmiset ovat niin kummallisia? Koska täällä ->on oltava koko ajan varuillaan, koko ajan puolustuskannalla<- jos joku tuikkaa sinua jollain näppärällä besserwisseröinillä. ->Ei uskalla<- tehdä oikein mitään, mistä ->joku<- pääsee sanomaan ja ->muut<- osoittavat soosoo-sormella."

Se on jännä efekti kuinka paljon uutta maailma/Suomi tarjoaa kun asennoituu jokaiseen ihmiseen empaattisesti/sympaattisesti eikä ennakkoluulojen vallassa. Toisten ihmisten erilaisuuteen/pessimismiin/pätemiseen ei oikeasti TARVI reagoida negatiivisesti. Sitä voi aina vastata takaisin omana itsenään eikä uuvuttaa itseään negatiivisuuden myrskypilvissä. Onko näiden ihmisten (jotka aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia/ahdistusta) kanssa pakko olla lähimpiä ystäviä? - Ei. Täytyykö heidät hyväksyä? - Ei, mutta erilaisuuden ymmärtämättömyydestä ei seuraa mitään positiivista ja pahimmassa tapauksessa se oma reagointi vain kasvattaa sitä suomalaisten pessimismiä sekä itseään vähättelevää-piirrettä.

Voitaisiinko hyväksyä pessimistiset marmattajat ja tarjota heille erilaisia ajattelutapoja/näkemyksiä jos siltä tuntuu, kannustaa eikä painostaa? esim. tyyliin; "Sinun tapasi on väärä, voisitko jo vvvihdoin muuttua". Kaikelle on aina syynsä ja kun ymmärtää jonkin sellaisen asian, joka tuottaa ahdistusta itselleen, sen valta itseensä pienenee. esim. Jos joku haukkuu sua huoraksi tai läskiksi niin asian voi kääntää niin päin, että kun ihminen voi huonosti, hän purkaa sitä huonoa oloansa muihin. Kun toinen voi huonosti, se on surullinen juttu eikö? Kyseessä ei ole henkilökohtainen loukkaus vaan hänen "En voi nyt kauhean hyvin-mielenosoitus". Empatia voittaa sen vihan. Mitä enemmän tätä harjoittelee sitä automaattisemmin se tulee esiin tällaisissa tilanteissa. *JA jos haluaa, voi vastata takaisin hieman ironisesti "Mä rakastan sua!" ja hymyillä takaisin.

Oliko tää nyt sitten pätemistä vai kirjoitinko tämän kenties sen vuoksi, että haluan ihmisten oppivan mahdollisesti uusia tapoja, jotka parantaa heidän oloansa, tiedostaa ongelmakohtia. Your choice.

6cb08e77ef0c9dbc14d1924f8b7e93c0.jpg

KiduttaminenMaanantai 09.03.2015 19:40

700.jpg
15 years in environment of constant fear...
Ei jaksais edes yrittää ymmärtää miten ja miksi noi viranomaiset (kyseinen uutinen varmasti "hieman" sävytetty ja mustavalkoisesti kirjoitettu mutta kuitenkin aihe on hyvä) voi ajatella, että tuollaisessa ympäristössä "eläminen" voisi tehdä ihmisestä kuin ihmisestä parempitapaisen ja pyyhkiä ne ongelmat itsestään pois, jotka tuonne alunperin veikin+ne uudet ongelmat, jotka siellä syntyy. Viha kasvattaa vihaa, rakkaus kasvattaa rakkautta, ekana pitää vaan antaa rakkaudelle lupa/työskennellä kohti sitä.

En kuitenkaan sano, etteikö tuolla paikassa olisi mahdollista löytää rauha mutta se on vaan teoreettinen mahdollisuus ja hyvin monimutkainen prosessi. Jollei itse edes tiedosta missä on ongelma niin sitä on kovin vaikea lähteä korjaamaan. Vaikka menisi 1000-vuotta niin ne ongelmakohdat ei ratkea, jollei niitä yritetä edes ratkaista (usein tuossa vaiheessa ne ongelmat on jo niin isoja, että siihen ei enää yksin pystytä ja luultavasti ovat olleet jo alunperinkin joidenkin ongelmien kohdalla liian vaikeita ongelmia yksin ratkaistaviksi). Vähän samanlainen ajatustapa/kokonaisuus kuin pienellä lapsella, joka menee rikkomaan vahingossa kaverinsa suosikkilapion ja luulee, että jos hän kaivaa ison kuopan, heittää rikkinäisen lapion sinne ja peittelee sen niin ongelma tulee häviämään.