Kauan katsoin tuota
pimeää nurkkaa
Monta pimeää yötä,
monta pitkää aamua
Jokin sieltä,
ei mistään,
minua tuijottaa
Kaikki siinä nurkassa
minua jatkuvasti pelottaa
En voi nukkua,
en voi silmiäni kiinni laittaa
Tuo nurkkaus minua
niin saatanasti ahdistaa
Vitutus ja raivo
eivät pelkoani osaa ylittää
Enkä todellisuudessa
edes jaksa yrittää
Minulla on kädessäni minun armoni
Joko riittävästi
vain yhteen kertaan
Joka hetkeksi vain
oloani helpottaa
Tai yhteen kertaan,
joka on mulle liikaa
Se päättää kaiken,
jos kaiken aion ottaa
Tuokoon pimeän,
Uneen Saattaja
Se minulle viimeisen
tuskan antaa
Tuokoon pimeän,
tyynen maan
Se minulle lopullisen
rauhan antaa
Ei enää sydämeni
itke verta
Olkoon tämä minun
viimeinen kerta