IRC-Galleria

Subotai: "I pray to the four winds... and you?"
Conan: "To Crom... but I seldom pray to him, he doesn't listen."
Subotai: "What good is he then? Ah, it's just as I've always said."
Conan: "He is strong! If I die, I have to go before him, and he will ask me, "What is the riddle of steel?" If I don't know it, he will cast me out of Valhalla and laugh at me. That's Crom, strong on his mountain!"

Kuka on tämä Crom?

"Crom was their chief, and he lived on a great mountain, whence he sent forth dooms and death. It was useless to call on Crom, because he was a gloomy, savage god, and he hated weaklings. But he gave a man courage at birth, and the will and might to kill his enemies, which, in the Cimmerian's mind, was all any god should be expected to do."
- The Tower of the Elephant, Robert E. Howard

Crom oli Cimmerialainen Jumala joka ihmisen syntyessä puhalsi tähän rohkeuden, tahdon valloittaa ja voittaa. Crom arvosti voimaa, niin henkistä kuin fyysistä. Heikkoutta hän vihasi. Crom oli myös tuulen, myrskyn, kuoleman ja tuhon Jumala monelle. Hän ei välittänyt kuoliko tai elikö joku. Hän antoi ihmiselle voiman tämän syntyessä, ja sen piti riittää elämän haasteisiin. Siitä eteenpäin ihminen oli omillaan. Cromin rukoileminen oli kohtalokasta. Rukoilu on heikkoutta, ja sitä Crom vihasi:

"To pray to Crom is a pointless task, as it will only invoke his anger. Prayer is a sign of weakness, and Crom has little patience for the weak. Cimmerians prefer to not attract his attention, and if his name is muttered, it is invariably in the form of an oath or a curse."

Miten Cromin suosioon sitten pääsee? Olemalla vahva. Välttämällä heikkoutta. Olemalla valittamatta ja kestämällä sen mikä eteen tulee. Vaalimalla voimaa, henkistä sekä fyysistä. Pärjäämällä elämässä, voittaen kaikki esteet mitä eteen tulee murskaten ne, ja vastustajat. Tätä varten Crom puhalsi ihmiseen rohkeuden ja voiman, ja hän odottaa että hänen lahjaansa ihmiselle käytetään sen vaatimalla kunnioituksella.

Crom on Jumalani. Hän motivoi minua tekemään parhaani joka päivä. Hänen valvova katseensa ruoskii minua jaksamaan silloinkin kun silmissäni sumenee, sillä haluan olla hänen lahjansa arvoinen.
Tieto siitä että hän puhalsi minuun voiman, saa minut jaksamaan aina ja kaikkialla. Sen ansiosta mikään ei voi pysäyttää minua, ikinä. Tämä jalostaa minusta vaikeuksien kautta selviytyjän, voittajan. Hänen ansiostaan sisältäni kumpuaa loputon voima ja tahto.

"Their chief is Crom. He dwells on a great mountain. What use to call on him? Little he cares if men live or die. Better to be silent than to call his attention to you; he will send you dooms, not fortune! He is grim and loveless,
...but at birth he breathes power to strive and slay into a man's soul. What else shall men ask of the gods?"

Nämä asiat tuntuvat menevän käsi-kädessä sitä enemmän, mitä enemmän tutustun niihin. Miksi se ikuinen elämä on niin tärkeä? Mikä kuolemassa on niin hirvittävää? Ajatelkaahan seuraavaa:

Jos menisit illalla nukkumaan ja et heräisi seuraavana aamuna, olisiko se hirveä kokemus? Ei, koska et tietäisi siitä mitään. Mietitkö yöllä nukkuessasi että "nyt nukun"? Et, koska tiedät nukkuvasi vasta kun heräät. Et edes tiedä nukahtaneesi ennenkun heräät. Jos et herää, et tiedä nukkuvasi. Ja kuolleenahan ei ole edes olemassa, joten ei silloin tiedä mistään mitään. Joten mikä ihme siinä pelottaa niin helvetisti? Pelottaako illalla mennä nukkumaan? Ei? No miksi se kuolema sitten pelottaa?

Monet ihmiset tuntuvat hylkivän tätä kuoleman ajatusta tarrautumalla käsitteeseen ikuinen elämä.
Se tuntuu olevan monelle ihmiselle hirvittävän tärkeää että saa elää ikuisesti. Tämä johtaa moneen negatiiviseen asiaan. Maailma on perseestä? Ei haittaa, aivan sama, mä pääsen taivaaseen ja te jäätte mätänemään tänne. Onneksi on kuolemanjälkeinen elämä niin pääsee pois tästä läävästä. Elämä ainutlaatuista? Sehän jatkuu ikuisesti, kyllä tätä piisaa. Jos jätän tänään jonkun asian tekemättä, ei hätää, voin tehdä sen vaikka pyöreästi 3000 vuoden päästä. Jee. Jos teen tänään jonkun mokan, ei hätää, mulla on ikuisuus aikaa korjata. Miksi tehdä mitään tänään, kun voin tehdä sen huomenna. Aikaa on loputtomasti.

Mutta entäs jos ei ole? Entäs jos se voi loppua jo huomenna? Silloin tämä päivä on arvokas. Silloin jokainen hengenveto tuntuu hyvältä. Elämä oikeasti maistuu. Kahvin maku tuntuu taivaalliselta. Linnun laulua kuunnelleessa voi tulla jopa ihan tippa silmään, sillä se kuulostaa niin ainutlaatuisen kauniilta. Yhtäkkiä koko maailma aukeaa silmien edessä ainutlaatuisena ja tajuaa kuinka etuoikeutettu on, että saa elää edes hetken täällä. Silloin myös jokaisella teolla on merkitys, koska se voi jäädä viimeiseksi. Voi olla että et ehdikään korjata virheitäsi. On siis tärkeää tehdä hyvää. On tärkeää rakastaa lähimmäistäsi koska tämä maailma on ainut mitä meillä on, siispä tehkäämme tästä ainokaisesta elämästämme hyvä itselle ja toisille, sillä muuta meillä ei ole.

Elämä ei olekaan enää merkityksetöntä. Se on kallein lahja.

On se jännä miten eri yhteisöissä pyörii aika ajoin samat teemat kaikissa, yhtä aikaa. Viime aikoina on tullut eteen yhä uudelleen ja uudelleen kysymys, miksi olemme täällä? Laitetaan tänne nyt se mitä itse ajattelen aiheeasta ja samalla vähän elämänfilosofiaa, ja kun tämä kerran tulee lähinnä vastaukseksi Jeesuksen fanikunnalle, niin kirjoitetaan sitä silmällä pitäen.

Lainaan itse itseäni suurelta osin kommenteistani jotka kirjoitin yhteisöön Jeesus on ainoa tie pelastukseen
Miten itse koen olemassaoloni? Vastaus löytyy biologian puolelta pitkälti. Ihminen kun on lopulta biokemiallinen kone. Mielettömän hieno sellainen, mutta kuitenkin vaan sitä. Kaikki mitä tunnemme on lopulta vaan kemiaa sisällämme. Kyse on enemmänkin siitä mikä sen laukaisee, ja miten siihen reagoi. Tämä ei tee tunteista mitenkään merkityksettömiä, se oikeastaan kertoo mitä ne käytännössä on, mutta me annamme sille kemialle lopulta merkityksen.
Kun tutkin olemassaoloani, tutkin lähinnä sitä miten näen maailman toimivan. Katson siis enemmän ympäristöäni, ja suhdettani siihen. En niinkään pelkästään itseäni. Minulla ei ole mitään merkitystä. Olen vaan yksi väläys tässä maailmankaikkeudessa. Olen olemassa vaan tätä maailmaa varten, ja lopulta vaan sillä on väliä mitä teen tällä planeetalla sinä aikana kun elän. Olen vaan väline, jonka tehtävänä on vaikuttaa kokonaisuuteen omien rajojensa puitteissa.

Eli ainoastaan sillä on väliä, miten kannan korteni kekoon tässä maailmassa.

Onko taivas päämäärä tai syy olemassaoloon? Miksi olisi? En taida olla tarpeeksi itsekäs välittääkseni taivaspaikasta... Sitäpaitsi minulle taivas kuulostaa lähinnä helvetiltä.
Pitäisikö minun syljeskellä kattoon jossain pilvilinnassa kykenemättömänä auttamaan jälkeläisiäni maan päällä kun he kohtaavat ongelmia? Pitäisikö minun katsoa pilvistä kun maailma palaa sodissa, täysin kykenemättömänä tekemään mitään asialle? Ei kiitos.
Parempi tehdä kaikkensa maailman eteen kun on vielä elossa ja kykenee tekemään edes jotain. Siksi katseeni ei ole kuolemanjälkeisessä elämässä (jos sellainen on) koska silloin käteni ovat sidotut. Parempi luoda katse tähän päivään ja huomiseen, ja aloittaa niistä.

Kuolemanjälkeisen elämän pohtiminen on minusta merkityksetöntä. Ei sillä ole merkitystä. Tällä elämällä on merkitystä! Tämä on seikka jonka liian moni tuntuu unohtavan, kun ajattelee vaan että "Jee mä pääsen taivaaseen!!" Jos kuolemanjälkeinen elämä on, ja siellä on toinen maailma jossa elää ja johon vaikuttaa niin Ok, ei siinä mitään, mutta... Hoidetaan nyt tämä ensimmäinen kuitenkin pois päiväjärjestyksestä, eikä mennä asioiden edelle. Kun se kuolema tulee kohdalle, niin sitten on aikaa huolehtia siitä kuolemanjälkeisestä elämästä. Siksi uskonnoissa minulle on enemmän ollut merkitystä niiden elämänfilosofialla ja asenteella, ei niinkään sillä mitä ne sanovat kuolemanjälkeisestä elämästä.

Mikä sitten on elämäni tarkoitus? Pitkälti se minkä minä annan sille tarkoitukseksi. Minua ei ole luotu tänne mistään erityisestä syystä. Elämä on seuraus. Seuraus siitä kun aine tottelee luonnonlakeja. Sillä ei ole perimmäistä syytä, sen syyn luomme itse itsellemme. Oma syyni elämälle on oppia tästä maailmasta, ja nauttia sen ihmeellisyydestä. Siinä samalla pyrin luomaan maailmasta vähän paremman paikan, vaikuttamalla ihmisten asenteisiin, lähinnä yrittämällä saada ihmiset ajattelemaan. Sekä tietty... oman ammattini kautta. Siinä tekemistä tarpeeksi tälle elämälle. Seuraava tulee jos on tullakseen, mutta sen aika on sitten.

Ilosaarirock meneillään, ja kivaa on ollut. Moneen uuteen pändiin on tullut tutustuttua, ja esim. Turisas oli hyvin mielenkiintoinen uutuus (minulle siis), ja positiivinen yllätys. Nyt odotellaan vielä Nightwishin keikkaa niin sitten on rokki päätöksessä. Aika meni aivan liian nopeasti, ja tuntuu että rokki olisi saanut jatkua ainakin vielä kaksi vuorokautta. Kiitos ja kumarrus.

Keskiviikkoaamu: Papinkadun S-market varautuu jo rokkiin. Kaksi ylimääräistä kassalinjaa on tuotu, ja päivän aikana kauppa täytetään pikaruoalla ja viinalla. Vanhempi väki tulvii kassalla. Heillä on linjalla ruokaa viikonlopun edestä, ja ovat ilmeisesti lähdössä pakomatkalle sitä laumaa jota tänne odotetaan saapuvaksi lähipäivinä. Ensimmäiset merkit, että jotain on kohta tapahtumassa.

Torstaiaamu klo. 10.30 ja ikkunan alla huojuu mies tukevassa humalassa. Nojaa tolppaan ja ottaa kaikessa rauhassa lisää happea että maailma lopettaisi huojumisen. Ilosaarirock on kai nyt virallisesti aloitettu... :)

Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tänään tulee ensimmäinen alto, ja huomenna repeää helvetti irti. Ensi yö on siis viimeinen, jonka voi vielä ehkä nukkua tässä kämpässä. Asuntoni kun sijaitsee n. 300m päässä festarialueen portilta. Huomisesta eteenpäin bileet jatkuu sunnuntaihin asti 24h vuorokaudessa. Omasta kämpästä pitäisi tämän päivän aikana luoda tukikohta seurueelle jonka kanssa vietämme festarit. Stereot on jo viritetty, kaapissa on riittävästi juomaa, ja nyt vielä ruoka, niin sitten alkaa olla homma kasassa. Ikkunan alla ravaava festariväki luo tunnelman kämppään automaattisesti, joten loppu meneekin sitten ihan itsestään.

Kaikille hyvää ilosaarirockia 2008, pidetään hauskaa!

Normaalilla kaduntallaajalla on tieteestä ja sen rajoista hyvin hämärtynyt kuva. Ihmiset pitävät lehtiä kuten tieteen kuvalehti tieteellisinä lehtinä. Näin ei kuitenkaan ole. Tieteen kuvalehti, tiede, national geography jne. ovat kaikki normaaleja aikakausilehtiä. Näillä ei ole samanlaisia tietellisiä velvollisuuksia kun oikeilla tiedejulkaisuilla (esim. Science-lehti). Yksi esimerkki lisää on dokumentit. Televisiokanavat tekevät dokumenttinsa itse, ja käyttävät tiedemiehiä ainoastaan apunaan silloin kun itse tarpeelliseksi katsovat. BBC on tunnettu siitä että se muuttaa asioita siksi, että saisi näyttämään asiat hienommilta(1). Tämän jälkeen kyseessä ei kuitenkaan ole enää tieteellinen dokumentti...

Tämä video oli myös edellisessä päiväkirjamerkinnässä, mutta kun tästä saa niin paljon irti.
http://www.youtube.com/watch?v=jwywMP4Sxgo

Kreationisteilla on paha tapa valehdella tieteestä niin että he saisivat näyttämään tieteen epäloogiselta ja epäuskottavalta. Kuitenkin samat ihmiset käyttävät satoja tieteen luomia sovellutuksia päivittäin, luottaen täysin siihen että ne toimii, aivan kuten niiden tieteen perusteella tulisi toimia. Miksi? Koska he tietävät että tiede toimii, mutta väittävät seurakuntalaisilleen ettei se toimi, tietäen ettei seurakuntalaiset osaa tehdä tätä 1+1 laskutoimitusta.

Tiede perustuu logiikkaan, ja siihen ettei tehdä yhtään enempää johtopäätöksiä kun on mahdollista tehdä nykyisillä todennetuilla menetelmillä. Siksi, jos kuulet että yhdestä hampaasta on saatu selville kokonainen luuranko, voit olettaa tarinan olevan täyttä valetta. Tiede ei tee noin tuulesta temmattuja johtopäätöksiä. Hampaan perusteella voi päätellä korkeintaan onko kyseessä kasvissyöjän, sekasyöjän vai lihansyöjän hammas.

Myös tällaisissa jutuissa: http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/88943.shtml kannattaa herätyskellojen alkaa soida, ja tarkistaa miten tähän johtopäätökseen on tultu. Millä perusteilla, ja onko asiasta tieteellisiä julkaisuja, ja jos on, niin millaisessa lehdessä. Tieteessä ei ikinä ole mitään epäloogista, eikä tiede ikinä tee johtopäätöksiä ilman perusteita. Yksittäiset tiedemiehet tekevät näitä outoja johtopäätöksiä kylläkin joskus, mutta siksi kannattaakin luottaa vertaisarvioituihin ja tarkistettuihin julkaisuihin ja tiedekonsensukseen, eikä yksittäisten henkilöiden sanaan.

On siis tärkeää suhtautua kriittisesti siihen mikä oikeasti on tiedettä ja mikä ei.

1. http://en.wikipedia.org/wiki/Walking_with...#Palaeontological_inaccuracies

Tämä on aihe johon minun on ihan pakko puuttua. Tämä on ottanut minua päähän jo niin pitkään että minun on pakko avautua tästä. Jotkut ihmiset tienaavat rahaa sillä että he valehtelevat kreationismin nimessä. Onko tämä oikeutettua millään moraalikäsityksellä? Tämä ilmiö on se mistä puhun:

http://www.youtube.com/watch?v=jwywMP4Sxgo

Kahdeksas käsky: "älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi". Tämän alle sisältyy aika paljon:
http://www.luterilainen.com/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=82

Tässä on nyt pari vaihtoehtoa. Joko nämä henkilöt ovat niin auttamattoman idiootteja etteivät he oikeasti tajua puhuvansa paskaa, tai sitten se jota minä henkilökohtaisesti pelkään ja epäilen. Ja se vaihtoehto on, että he tietävät puhuvansa paskaa, mutta koska heitä kuunnellaan, ja he saavat siitä rahaa ja mainetta, he eivät välitä. Ehkä he luulevat olevansa oikeassa, mutta ajattelevat vaan lisäävänsä tarinaa parilla "harmittomalla" valheella.

No... Miksi epäilen tätä jälkimmäistä? Koska siitä on merkkejä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kent_Hovind
"Vuonna 2006 Hovind joutui pidätetyksi ja haastetuksi oikeuteen 58 eri rikoksesta, muun muassa veronkierrosta, perättömien rikossyytösten esittämisestä sekä julkisen vallan edustajien uhkailusta. Hovind esitti vastalauseensa, kun tuomari takavarikoi hänen passinsa sekä aseita, joiden Hovind väitti kuuluvan kirkolle.[4] Hovind tuomittiin syylliseksi, ja häntä odottaa mahdollisesti maksimituomio 288 vuotta vankeutta. Myös hänen vaimonsa Jo Hovind todettiin syylliseksi. Hänen pisin mahdollinen tuomionsa olisi ollut 225:n vuoden tuomio. Kent Hovindin lopulliseksi tuomioksi tuli 10 vuotta vankeutta, 3 vuotta yhdyskuntapalvelua ja sakkoja."

Ok... aletaanpa purkamaan. Kyseessä on siis perikristillinen kreationisti joka tienaa luennoimalla kreationismista, ja tekemällä siitä kirjoja. Sen lisäksi hänellä on kreationisinen "teemapuisto". Sitten häneltä takavarikoidaan aseita jotka "kuuluvat kirkolle". Mielenkiintoista. Huomioin tässä että tuossa on lueteltu syytteet, ei asioita josta hänet lopulta tuomittiin. Tuomio tapahtui ainoastaan veronkierrosta. Hänen bisnestoimintansa ei maksanut veroa koska "hän ja dinopuiston sekä Creation Science Evangelism -järjestön henkilökunta tekevät työtä Jumalalla ja näin ollen heidän ei tarvitse maksaa veroja maalliselle valtiolle." Valitettavasti valtion lait koskevat myös Jumalan lapsia.

Sen lisäksi olen huolissani eräästä lauseesta jonka tämä henkilö esitti oikeudessa:"If it's just money the IRS wants, there are thousands of people out there who will help pay the money they want so I can go back out there and preach." Eli hänen seurakuntalaisensa tulisi maksaa hänen maksamattomat veronsa? Kristillisyyttä parhaimmillaan.

No yksi mies on yksi mies, mutta kun hän ei ole ainut, tai edes pahin.
Ted Haggard pisti paremmaksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ted_Haggard
Muistutan vielä että kyseinen henkilö oli äänekäs homojen vastustaja... joka siis lopulta itse jäi kiinni seksipalvelujen ostosta mieheltä...

Mikä tässä jutussa nyt on se minun punainen lanka? Maailmassa on paljon susia lampaiden vaatteissa. Uskovia ihmisiä vedätetään koska he uskovat saarnaajien olevan Jumalan asialla. Todellisuudessa juuri nämä kuuluisimmat ovat vaan oman lompakkonsa asialla. Ärsyttää kun ihmisiä vedätetään, olivat he sitten vaikka kreationisteja. Valheet ovat aina valheita. Varsinkin ne valheet jotka tehdään Jumalan nimissä.

Heräsin tuossa aamuyöstä taas tuttuihin eläimellisiin huutoihin. Taas otettiin aamuyön tunteina yhteen kadulla (Age of Conan IRL). Pitihän sitä sitten seurata huvittuneena ikkunasta, harmitonta menoa kun näytti lopulta olevan. Tuli taas samat ajatukset mieleen kun aina ennenkin... Laitan ne nyt sitten tännekin.

Kun ihmisen toimintaa seuraa niin joskus herää kysymys ollaanko me lopulta päästy niistä luolamiesajoista yhtään eteenpäin? Jos laittaisin koiratarhan jonkun yökerhon viereen, niin uskallan väittää ettei toiminta paikoin juuri eroa. Taistelua reviiristä, ja vastakkaisesta sukupuolesta ihan samalla tavalla, on kyse koirasta tai ihmisestä. Ja siihen samaan reviiritaisteluun se nakkikioskilla tapahtuva yhteenottokin kai perustuu. Alkoholi vaan sammuttaa nämä "ylemmät aivotoiminnot". Siihen tarvitaan yllättävän vähän.

Ja jokapäiväisessä elämässäkin ihmisellä on samaa laumakäyttäytymistä. Tavat vaan miten se ilmenee ovat muuttuneet. Status laumassa on edeleen tärkeä asia, kaikki kyllä tietää mistä tässäkin asiassa puhun. Oma kotiluola ja henkilökohtainen reviiri on aidan takana. Miksi? Koska me suojaamme sen ulkopuoliselta uhalta. Ihminen käyttäytyy alitajuisesti täysin samoin kun eläin. Ei tarvitse kun kävellä kaupungilla ja katsoa ympärilleen tämä ajatus mielessä, niin tulee yllättyneeksi.

Kun tätä alkaa enemmän tarkkailemaan, tulee vääjämättä sellainen olo, että ainut ero eläimen ja ihmisen välillä on lopulta tekninen kehitys. Kun sen riisuu, mikään ei ole erilaista. Huolimatta meidän pyrkimyksistä rimpuilla pois eläimellisistä piirteistämme, paikka missä se kaikki elää eli alitajuntamme, ei muutu. Kyky hallita alitajuntaamme on hyvin rajallinen, ja kun ottaa huomioon että myös tunteet ovat siellä, alkaa näiden erottelun vaikeus. Ihmisyyteen kuuluu tunteet, samoin eläimellisyyteen. Tunteiden maastossa nämä käsitteet yhtyy toisiinsa saumattomasti. Järjen mukana on kuitenkin yksi etu, sillä pystyy hallitsemaan tunteita.

Kerran meillä oli koulussa tilaisuus jossa eräs mies kävi puhumassa meille opiskelusta. Hän sanoi jotain jonka muista vielä yli kymmenen vuoden jälkeen: "Mikä ero on koiralla ja ihmisellä? Ihminen voi valita järkensä perusteella kannattaako bailata vai lukea kokeeseen. Koira ei voi vastustaa halua bailata, se bailaa aina kun on bailut." Tämä yksi lause on sen jälkeen toiminut avaimena ihmisyyden ja eläimellisyyden erottelussa ja yhteensovittamisessa. Ihminenhän kun on eläin. Kyse on lopulta ainoastaan siitä, millainen eläin ihminen haluaa olla. Yhdessä kohti tuo lause nimittäin meni metsään. Koirakin kykenee jättämään bailut välistä jos tilanne sitä oikeasti vaatii. Koirallakin on järki. Koira ei vaan kykene suunnittelemaan aivan niin pitkälle ja monimutkaisesti eteenpäin kun ihminen. Ja se... on lopulta se ainokainen ero. Älykkyys. Ihminen on vaan vähän älykkäämpi eläin.

Oliko siinä ikkunan alla sitten kyse älykkyyserosta? Vai yksinkertaisesti luonne-erosta?
Sillä kun kaksi koiraa kävelee hihnassa vastakkain kadulla, riippuu koiran luonteesta miten se reagoi vastaan tulevaan koiraan. Toiset ovat ystävällisiä ja toiset agressiivisia, luonteensa mukaan.
Aivan samanlaisia ovat ihmiset humalassa. Joko kaikkien kavereita, tai agressiivisia, luonteensa mukaan.

Jaahas... Kun tutustuin WoWiin aikoinaan niin ajattelin että on pitänyt tästäkin asiasta tehdä täysin munatonta nörttitouhua. Ajattelin että kaikki hyvä raiskataan, mutta ei enää...
Nyt alkaa vihdoin asiat näyttämään hyvältä. Testosteroni on tuotu takaisin, niinkun nimestä Conan odottaa saattaa.

Age of Conan - Hyborian Adventures:
Traileri: http://www.youtube.com/watch?v=7m-FUVg0xmc
Grafiikat: http://www.youtube.com/watch?v=XDToPHiRbeQ

Mutta... mikä kaikkein parasta. Tässä pelissä ei kikkailla turhaan vaan tässä tapahtuu rehellistä lihan ja metallin kohtaamista. Ah... veriroiskeita, huutoa ja päiden vierimistä :) Pistää ihan hymyilyttämään.

http://www.youtube.com/watch?v=4d4NvVlL69I
http://www.youtube.com/watch?v=4EIzEhbpKVQ
http://www.youtube.com/watch?v=sV6ef8dTryw

Jo oli helvetti aikakin.

Monille tuttu Jurassic Parkista. Jurassic Parkissa ehkä tällä hetkellä eniten ärsyttää se, että uusien tutkimusten valossa ne dinot olivat ihan eri näköisiä. No... eipä sitä silloin tiedetty.

Gallimimus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gallimimus
Fossiili: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f0/Gallimimus_1_NHM3.jpg
Artistinen: http://www.bobainsworth.com/fossil/dinosaurs/Gallimimus.jpg

Nokka... dinosaurus jolla on nokka. Tai kun tarkemmin katsoo, niin eihän tuota dinoksi edes tunnistaisi ellei sillä olisi käsiä. Hyvin suuri osa dinosauruksista oli linnunkaltaisia hyvin monella tapaa. Valitettavasti suuri osa näistä kuoli joukkotuhossa, mutta onneksemme ei kaikki :)