Keskiviikko 29.10.2008
23:55
Mustavalkoisia valheita.
Tukehdu suklaaseen, kakara.
Olet onnekas lapsi,
jos niin käy.
Sinusta ei tule löllyvää palloa.
Eikä sinun tarvitse ostaa kahta paikkaa lentokoneessa ja leffateatterissa.
---
Minä.
Minustako on tullut sellainen.
Minä.
Minäkö tuollaiselta näytän.
Minä.
Minuunko se on tarttunut.
Minä.
Minunko suuni on kuiva ja arka saippuoinnin jäljiltä.
Minä.
Olenko minä tuo?
---
Häpeä kutittelee sydäntäni.
Eikä sitä kuule,
koska sydän on komentanut rumpalinsa uutteraan työhön.
Lujempaa, lujempaa.
Minun sisälläni häpeä kikattaa heleästi.
Sen saa minut kavahtamaan ylös.
Tunnen itseni tänään kovin uupuneeksi.
Huone on täynnä ääniä,
eikä niiden välissä ole tilaa unille.
---
Nimetön kursii lauseet kokoon.
Me tulkitsemme niitä
tavoillamme.
Nimetön leikkii meidän kanssamme.
Me uskomme satuihin
talvisin.
Nimetön tanssii sadussa.
Me ripottelemme olettamusemme
todellisuuteen.
Nimetön on pistänyt neulalla sormeensa.
Me olemme huomanneet
langan katkenneen.