IRC-Galleria

En tahdo sinua enään nähdä,ettet näkisi kyyneleitäni poskillani jotka vuoksesi valuvat.
En kuulla ääntäsi,että taas sen kaiken tuskan muistaisin minkä sinä jätit.
En muistaa päiviä yhteisiä,onnellisia lauseita,päättymättömiä tulevaisuuden suunitelmia...
Tulevaisuuden jonka sinä tuhosit yhtä nopeasti kuin tulitkin elämääni varoittamatta.
Voin sinua silmiin katsoa ja hymyillä kauniisti,mutta se katse kätkee taaksensa vihaisen katkeruuden. Sinä opetit ja loit minulle sen...
Opetit minua vihaamaan ketä rakastin. Opin sen kanssasi olessani...

Kadut täyttyy ihmisistä
Ne ei tiedä meistä mitään
Ootat mua asemalla
ehkä kello antaa anteeksi mulle
Juoksen loppumatkan
Sinä olet komea niinkuin aina

Sanot:"Tämä ilta kävellään käsi kadessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollaan yhdessä
Ne ei tiedä mitään,ne ei kuulu tähän tarinaan
joka harvoille luetaan".

Kadut täyttyy äänistä
joku huutaa meidän perään
Olet meistä vahvempi
sinun kanssasi en pelkää kaupungin pimeää
Ihmisjoukon kohdalla
pidät kiinni kovempaa
ja pelkoni katoaa

Sillä tämä ilta kävellään käsi kädessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollan yhdessä
Ne ei tiedä mitään,ne ei tiedä meistä mitään,ne ei kuulu tähän tarinaan
joka haevoille luetaan...

Kipua,pelkää en
siedän sitä,tiedän sen
Mutta kun katson sua
mä olen tyttö hiljainen
Kietoa,tahdon sinut
vällyihini nukkumaan
Ettei sulle tulisi kylmä
enää milloinkaan

Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttu kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
ja kylät joissa kohta herätään

Suru käy,kysymättä lupaa
pöytään istumaan
Onko meistä toisiamme
silmiin katsomaan
Sinä oot pieni poika
joka oottaa peläten
Jätät mulle pitkän pitkän
pitkän kaipauksen

Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Tuun pimeästä aamuun hämärään

Kellot tehkää meille aikaa nyt
Kuulkaa meidän pienet hyräilyt
Rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän...

-JOKA PÄIVÄ SINUA AJATELLEN...<3-
Joka Vitun Päivä Sinua Vihaten...

Tulla luokses voisin,jos joku siishen mahdollisuuden antaisi.
Haluaisin vielä apuasi huutaa niin,että kuulisit sen ja luokseni tulusit lentäen.
Apua taivaista toisit ja luokses vielä jäädä voisin.
Sen viimeisen kerran jos vielä voisit,niin avunhan minulle toisit?
Toisit sen uskon ja voiman päiville elää ilman sinua, ja ilman olla sitä toivoa.
Toivon saisin unista. Unista joissa kertoisit sinun minut näkeväsi tulevaisuuden toivossa.
Toivossa uskoa ja luotaa,toivossa rakkauden ja unohtaa...
Kertoisitko minulle miten kulkea tie julma?
Kertoisitko,miten joskus kertoa se sulle?
kertoisitko vielä sen miten takaisin sinut saisin ja miten ajan takaisin kelaisin,etten
sinua menettää joutuisi?
Vaikken pääsyt viimeiselle tiesi saatollesi,niin kuljethan vielä siinä vierelläni,missä
taival raskain on ja ilman siipiä minä avuton?
Ja voisitko vielä kertoa sen ystäväni,että kuulet minua ja etkä anna mitään tapahtua eikä
minkään sattuvan sinua.

Sydämmessäni sinä kuljet ja sielä on sinulle oma pakkasi.
Ja sielä sinä pysytkin,vakka vierellesi tahtoisin,enkä kummimkan sinne pääse vaikkka
hautautuisin tuskani taakse,ja sinne yrittää toivoisin,mutten pääse...

Anna anteeksi,ettet sanojani tänään kuullut ja etten tullut.
Mutta toivottavasti ne vielä kuulet tuulten. Ja anteeksi vielä minulle antaa,
muttakun ei voi unohtaa...

Sinua Heikki muistaen: Mirka

Joulukuu painaa päälle myrskyöineen
Nuori neito valmistautuu viimeiseen koitokseen,
huolella on kaikkki valmisteltu...
Viimeinen kirjekkin kotiin kirjoitettu

Olen pahoillani kaikesta

Tyttö sulkee oven vuokrayksiöönsä,
sytyttää tupakan ja alas painaa päänsä.
Eihän tässä näin koskaan pitänyt käydä,
vaan kukapa meistä itse säätää elämäänsä.

Punaisilla kirjaimilla- pelasta mut,pelasta mut
Valkeaan pakkashankeen piirtyy- pelasta mut,pelasta mut
Kuolemaa suutelevilla huulilla- pelasta mut,pelasta mut
Lause viimeinen viipyy- pelasta mut,pelasta mut

Kynttilän hän saa vain vaivoin syttymään,
se liekki pakkasyötä hetken lämmittää...
Liikaa nähneet silmät tyhjää tuijottaa...
Lanka palaa loppuun ennen aikojaan.

Niin nuori,niin viaton...
-NO MAN'S BAND: pelasta-

Älä pelkää ystävä taivas pitää sinun puolta,
vaikka jouduit yksin lähtemään...
Mä en voi sinun mukaan tulla,ei ole lupaa siihen mullla...
Mut älä pelkää,älä pelkää rakas ystävä.

Laulan sulle tämän laulun rakas ystävä,
ja mä toivon,että sä kuulet sen...
Olen ollut liian harvoin ystävä,
mut usko pois sua usein ajattelin.

Nuku rauhassa ystäväni Heikki,hyvää matkaa...
-NO MAN'S BAND: pikkusisko-

Hyvää yötä vanha frendi näe parempia unia.
Mä istun himas katsellen vanhoja valokuvia.
Muistokansioon sun valokuvat kerään...
Sä nukut vieläkin kun mä uuteen aamuun herään...
-STEEN CHRISTENSEN: Jarden träkki-

Ikävä sinua!

kerrot..väität ja sanot enemmän kuin mitä annat minun ymmärtää...sanot asioita,aivan kuin ne olisivat langan päässä josta en ikinä pääsisi tippumaan..kerrot ne sävyllä millä saat ne minut uskomaan.tiedät minun kumminkin olevan siinä kerän solmussa,missä sinä valehtelet minulle asiat...uskottelet sinun selvittäväsi sen.uskottelit niin kauan kunnes et itsekkään saanut sitä solmua auki minkä teit.missä luulit jo minun olevan..sidoit minut lopuksi kaulasta jotta tukehtuisin,sidoit sen valtimoihini joita sinä ohjailit...sidoit niin kauan kunnes en enään saanut happea.teit sen niin kuin saatana on jumalan sanaa uhonnut..teit koska itse humasit olevasi lopuksi siinä samassa solmussa missä minä kiduin...kiduin kunnes teit siitä lopun,koska itse en siihen en langennut...olit ihminen heikko,heikko sielu joka nyt vaeltaa yksin siinä mihin toivoit minun ajautuvan...

Rakkaus on solmu joka kietoo meitä yhteen.se kietoo tuskansa sisään,mutta antaa loppunsa kun on sen aika.se aika milloin paha tunkeutuu elämämme lankaan ja katkaisee sen...liittää sen helvettiin minne luulemme joutuvamme.usko on se mihin oikeasti luotamme,rakkaus on se mihin luulemme luottavamme,toivo on se joka meidät pitää hengissä eikä petä.koska toivo on se mitä itse haluamme ja sihen aina lopuksi pyrimme.

kuljemme risteyksiin jossa emme osaa suunnastamme päättää ja silloin annamme rohkeuden viedä ja taas voimme toivoa tiestä oikeasta.ne risteykset eivät anna oikeaa suuntaa,vaan vaihtoehdon tielle jota kuljemme.tälle tielle ei ole kompassia,vaan se ohjaa mitä sillä hetkellä tunnemme ja haluamme sisimmässämme..

Omg!

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja Toma sota balcu

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan.

Tällainen pieni tyttö,helposti häviää,jos tuuli tarttuu hiuksiin,voi kauas lennähtää...
Pidä musta kii,
älä päästä koskaan...
Tälläinen pieni tyttö, helposti unrohtuu,kun ei sanottua saakkaan,älä mee,ovi sulkeutuu...
Vihdoinkin suhun törmäsin,mä löysin sut...
Kauan sua odotin,sä löysit mut...
Olet totta vihdoinkin...
Nyt kun olet siinä,jääthän vielä vähän?

♥ ...on helppo sanoa,että rakastaa...on helppo sanoa,että välitää,on helppo unohtaa...mutta onko helpompaa tarkoittaa sitä mitä sanoa?onko helpompaa vain jättää kaikki mitä oli..onko helpompaa olla "kuin ei mitään"?onko ollenkaan helpompaa kertoa jälkeen päin totuus tai asioita joita jätit sanomatta?... ♥

†...et rakastanut minua oikeasti...et välittänyt minusta oikeasti...et oikeasti tarkoittanut sitä mitä sanoit...se on ymöhäistä nyt...se on myöhäistä niin kauan kuin heräät...on myöhäistä niin kauan kuin tajuat...niin myöhäistä kuin tämä pieni tyttö unohtuu... †

ihmissuhteet...vääryydet...petokset...uskomus...luottamus...rakkaus...väärinkäsitykset...ystävyys ja ihmisen tunne elämä. Ovat asioita joita kannattaa oikein yhdistellä pärjäävänsä elämässä lähes edes oikein...yleinsä nämä sotketaan keskenään väärin eikä sitä tajuta enään kun se on myöhäistä.vääryydet ja petokset,rakkaus ja ystävyys,ihmissuhteet ja luottamus,ihmisen tunne elämä ja uskomus...Ovat yhdistelmiä joilla pelataan. ja kaikella on hintansa joskus maksat liian paljon ja joskus liian vähän.
halusin olla onnellinen,jouduin maksamaan ja se maksoi paljon...
toisinaan haluan olla vielä onneton,mutta en ajatellut tässä olevan palautusoikeutta...