Katselen kauan perääsi vielä
kun sinä olet aikaa jo mennyt
Ei hiekkakaan pölise vaan makaa tiellä
ja siihen käyn minäkin maaten nyt
Ja katselen tähtien lävitse
Ja yhtäkkiä kaikki on selvää
On pirttini ontto ja rakkaudeton
sen seinällä kalpea varjoni vain on
se surullisen kauniisti liikkuu ja muistuttaa minua
siitä miten yksin olenkaan
Sammuta valot
ja ovet pane lukkoon
ja seisahdu vielä kerran
Käy pirttini edestä polku