IRC-Galleria

Tapoin sen hyypiön perjantai-iltana. Se oli jotain niin kauheaa, että mulla oli koko ajan oksennusrefleksi meneillään. Jos niin voi sanoa. Imuroin kyseisen bastardin halpisimurini uumeniin ja toivon, ettei minun tarvitsisi enää koskaan törmätä häneen, eikä hänen sukulaisiinsa.

Tämä päivä on valunut hukkaan, mutta olen silti nauttinut laiskottelusta täysin siemauksin. Outoa. Yleensä ahdistun laiskottelusta.

Meidän vessan seinässä on kamala otus. En uskalla edes katsoa sitä päin. Se on joku perhosen sukulainen, musta ja iso. Sillä on tosi tosi tosi suuret kädet!!! Miten voin nyt edes pestä hampaat? Saati sitten käydä pissalla ennen töihin lähtöä? Menisit pois, ruma otus.