IRC-Galleria

Päällystin muistojeni kirjan kontaktimuovilla. Siitä tuli tosi hieno ja nyt on entistä hauskempaa kerätä muistoja siihen kirjaan.

Olen laiskotellut koko päivän. Ansaitusti, minusta tuntuu. Nukuin yli kymmeneen. Hieman hävettää. Pesin koneellisen pyykkiä ja laitoin lakanat ulos kuivumaan. Olen kuunnellut radiota ja loikoillut lattialla lueskellen Hesaria. Ihanaa elämää! Paistoin myös lättyjä hetken mielijohteesta. Niistä ei tullut erityisen hyviä, mutta se saattoi johtua siitä, että söin ne yksin. Mikään ei nimittäin ole hauskaa yksin. Paitsi sotkeminen. Siivoaminen onkin sitten jo eri juttu.

Täällä on sotkuista, mutta en jaksa alkaa siivota. Ehtii sitä huomennakin.

Vaihdoin käyttäjätunnukseni. Se ei ole vaihtamisenkaan jälkeen hyvä, mutta teki mieli uudistua. Heh.

Melkein vähän meinaa itkettää. Mulla ei ole mitään kirjoitettavaa, olen maailman tylsin ihminen. Kukaan ei tykkää musta.

Saatan olla lisäksi maailman huonoin työntekijä.

Kuinka monta päivää on syksyyn? En jaksa odottaa meidän reissua enää sekuntiakaan. 23 aamua jäljellä.

Nyyh. Mua pelottaaaaaaa!!

Meillä on matka varattuna ja mulla on tosi hyvät fiilikset tällä hetkellä. Jos vielä töissäkin kaikki sujuis hyvin niin olisin maailman onnellisin tyttö.

Tapoin sen hyypiön perjantai-iltana. Se oli jotain niin kauheaa, että mulla oli koko ajan oksennusrefleksi meneillään. Jos niin voi sanoa. Imuroin kyseisen bastardin halpisimurini uumeniin ja toivon, ettei minun tarvitsisi enää koskaan törmätä häneen, eikä hänen sukulaisiinsa.

Tämä päivä on valunut hukkaan, mutta olen silti nauttinut laiskottelusta täysin siemauksin. Outoa. Yleensä ahdistun laiskottelusta.

Meidän vessan seinässä on kamala otus. En uskalla edes katsoa sitä päin. Se on joku perhosen sukulainen, musta ja iso. Sillä on tosi tosi tosi suuret kädet!!! Miten voin nyt edes pestä hampaat? Saati sitten käydä pissalla ennen töihin lähtöä? Menisit pois, ruma otus.