IRC-Galleria

Miksi minunkin on pakko aina elää erilaisten päämäärien kautta. Sitten kun olen tehnyt sen, sitten kun tulee se päivä, se aika, se tapahuma olen täydempi, kokonaisempi ja onnellisempi. Jos taas en määritä olemista päämäärillä, tunnen oloni tyhjäksi ja turhaksi. Ikään kuin minulla ei olisi mitään tarkoitusta. Silti päämäärät tunnetusti estää hetkestä nauttimisen ja vie myös usein iloa tekemiseltä, päämäärän prosessilta. En tahtoisi tuhlata elämääni yrittäen päästä johonkin minkä jälkeen haluan päästä johonkin toiseen asiaan, tilaan tai tulokseen. Haluaisin tuntea olevani täysi koko ajan, jokaisena hetkenä. Tahdon olla varma itsestäni myös silloinkin kun oletettu päämäärä ei olisi niin lähellä. Tahdon, että minut määrittää jokin muukin kuin eteen tulevat etapit. En halua kulkea eteenpäin päättymätöntä suoraa, jossa suoritan vain erilaisia tehtäviä, jotka lopulta loppuvat, kun olen kuollut.