... Kellon viisarit liikkuvat, mutta aika ei liiku mihinkään.
Silloin ikävä kävelee sisälle, vaikkei kukaan pyytänyt sitä peremmälle.
Se istuu alas, se istuu vielä syliänikin syvemmälle... ja syvemmälle."
- Kotiteollisuus
Maanantaina alkaa sitten arki, onneks! Ei sikäli että se koulutyöahdistusta ainakaan keventäis, mut on ainakin vähemmän aikaa ajatella syntyjä syviä, vähemmän aikaa kärsiä minkään sortin fiiliksistä tai tehdä johtopäätöksiä mistään. Siinä jää perimmäiset toiveet ja pelot ja Elämän hankkiminen taka-alalle kun arkihelvetti painaa päälle. Niinä parempina päivinä pitää vaan olla liekeissä ja yrittää saada aikaseks jotain pientä hyvää... Niitä huonoja pitää vaan välttää, kun kaikki kaatuu päälle ja muiden ihmisten koohotus vaan ärsyttää...
Harvinaisen paska loma, tai ehkä vaan tyypillisen paska. Uusvuosi oli ainoa kohokohta, muut pakolliset joulujutut sitten vaisumpia. Vuoden vaihteessa sai no(l)lata ittensä ja kuvitella että tästä alkais nyt jotain uutta ja tulossa oli vielä viikko lomaa. Se olikin sitten paluuta normaaliin jumitukseen, lievän kuume/mahataudin ja univaikeuksien kera. Tänään nousin viiden jälkeen... ylihuomenna kaheksaan kouluun. Mitä kaikkee sitä olis viikon aikana kerennytkään, sitä on turha enää miettiä. "Huomenna"-asenne on kyl perseestä, varsinkin jos ei ikinä pääse niin aikasin ylös kun olis tarkotus.
np. Kotiteollisuuden uusin levy, pakko koekuunnella, kun bändin parhaaks kehuivat.