Ensinnäkin... wau! Upee aamu ulkona. Puihin pukkaa kovasti lehteä ja muutenkin oikein kiva kevät. Kehnoa vaan, kun vietän sen töissä.
Ei siinä mitn, työpaikka on hyvä paikka. Iltavuorossa varsinkin on loppuillasta aikaa istuskella kaffeella ja sitten voi melkein aina jäädä ylitöihin (ja minähän en helposti kieltäydy, ahne kun olen, vai oliko se ahkera?). Kun kahdeksankin tuntia tuolla oleskelee, ei pieni lisä tunnu enää missään. Semmoiseen aikaan sieltä kuitenkin pääsee pois ettei mikään ole auki. Sitten kotona kukutaan ainakin neljään asti (kiitos viimesillä työtunneilla juodun kahvin) ja päästään sängystä ylös iltapäivällä, että kerkiää lähteä taas töihin. Aamuvuorossa homma toimii taas niin päin, että valvotaan ennen töihinlähtöä ja tullaan töistä kolmen jälkeen suoraan nukkumaan... ja herätään joskus illalla jolloin mikään ei ole enää auki... etc... ja viikot vierii.
Pitäis melkein yövuorosta saada työvuoro, että kun kerta ne yöt valvotaan niin valvois ne työssä (ei kuitenkaan siten, että työpaikasta tulee yöpaikka). Ei vaan vielä ainakaan ole meikäläistä sinne laitettu... näitä iltavuoroviikkoja ei meinaa kestää millään. Nyt on sentään viikonloppu, mutta on äitienpäivää sun muuta velvollisuutta (pitää toljottaa lätkää ja viisuja töllöstä ja hoitaa juttuja, joita ei viikolla ehtinyt). Jos kohta jossain välissä ehtis miettiä esim. mökkikauden alottamista tahi sitä, pääseekö nyt varmasti ylioppilaaksi ja ehtikö se hakupaperi sinne TTY:lle ajoissa... kai sitä tiliäkin vois johonkin kuluttaa, kun sitä on niin innokkaasti kerätty...
Kannattaakohan tästä männä enää nukkumaan...
np. Dream Theater - Stream of Consciousness