Täti rytkytti suomenhevosherraa Manua. Kulttuurikriisi, iikh. Mäyräkoiranmallisen selästä on vaikea siirtyä normaalin selkään :), kas kun ei olekaan leijamaisia korvia, kahtametriä kroppaa selän takana eikä edes pitkää kaulaa.
Oli oikein mukava kokemus, maunon työmoraali on korkea ja se jaksoi olla ystävällinen rva lötjösen tädille, joka ei oikein tiennyt, että mistä narusta näitä nyitään. :)
Kana kävelyllä x 2, paskan tulo hiipunut hieman, pakko alkaa ravailla pikkupätkiä suorilla urilla, kasvaa se tädin kuntokin sitten. :)