Musta hevonen laukkaa aamuyön usvaverhossa,
se on juuri kutsuttu tähtiin.
Sen kavioista lentää kipinöitä
ja harjassa loistaa tähdet.
Se on vapaa.
Sen hengityksen höyry
jättää jälkeensä ikävän.
Se rakasti,
sitä rakastettiin
ja nyt sen on mentävä.