Lötjösen täti sivistää maailman hevoskansaa Lötjösen rakastettavilla piirteillä kun ei saa unta vaikka väsyttää niin ettei saa näppäimistäkään selvää... Siis asiaan:
Hattiwatin elämä on omituista, se haluaa olla palvottu ja rakastettu. Se osaa patsastella kehuille ja katsella kauniilla silmillään tyytyväisenä itseensä. Sillä on myös vahva oma tahto, kun rva Lötjönen on jotain mieltä se paistaa koko elukan käytöksestä ja olemuksesta.
Rva Lötjönen omaa myös huumorintajun, se saattaa kastella suomalaisen hullun omistajatädin roiskuttamalla suustaan 10 minuuttia sitten imemäänsä vettä, kun täti on jo kuvitellut veden päätyneen aikaa sitten hattiksen vatsalaukkuun. Se saattaa nostella ylähuulta kyttyrälle vain huvittaakseen omituista tätiä joka nauraa kuollakseen. Rva Lötjönen osaa myös taiteilla huulillaan lattialla olevaa takkia ja etsiskellä siitä mahdollisia herkkuja.
Rva Lötjönen kaipaa joskus oikein kovasti rakkautta ja rapsutuksia. Sellaisina hetkinä rouva lötjönen toivoo tädin rapsivan lautasia, ihan hiljalleen lempeästi rapsutellen ja silloin rouva Lötjönen rentoutuu silmät kiinni (nooh, ellei naaman edessä ole heinää, silloin niitä syödään samalla...) Rouva Lötjönen piiloutuu lellimispäivinä tädin selän taakse jos joku toinen hullu täti ahtaa keskustelemaan oman tädin kanssa.
Rouva Lötjönen osaa myös ilmoittaa kun häntä ihmetyttää; silloin rva kääntää katseen omaan tätiin ja tulee ihan lähelle ison naamansa kanssa ja katsoo kauniisti "Täti rakas, mitä tämä nyt on"
Rouva lötjönen osaa olla hellä, se laittaa turpansa melkein kiinni tädin selkään, käteen tai mikä turvalliselle tuntuu ja kysyy luvan saako tulla lähelle. Ja silloin täti on halkeamaisillaan rakkaudesta eläintä kohtaan.
Rouva lötjönen osoittaa myös koska hän on saanut tarpeekseen karsinassa juoksevista tädeistä, se kääntää hienostuneesti päänsä pois ja odottaa että kaikki tädit ymmärtävät jättää rouva lötjös-raukan rauhaan.
Rouva Lötjönen osaa testata ratsastajaa, on päiviä kun rouva on höyhenen kevyt ratsastaa ja kaikki toimii, on myös päiviä jolloin rouva lötjönen haluaa ihan itse päättää minne mennään ja kuinka kovaa(siis tosi kovaa). Niinä päivinä on kaksi jästipäätä päällekkäin.
Rouva lötjönen on tädin Elämän Hevonen, isoilla kirjaimilla ja suurilla tunteilla. Rouva Lötjönen opettaa tädille kuinka hevosta voi rakastaa ja kuinka paljon voi oppia kunnioitusta ja luottamusta toista elävää kohtaan. Me jutellaan rva lötjösen kanssa päivät pitkät, vaikkei sanoja ole, niitä ei tarvita koska rva lötjönen on maailman viisain otus.
Täti ihailee suuresti isoa mustaa, kunnioittaa sen rehellisyyttä ja arvostaa sen uhrautuvaisuutta. Luottamus on molemminpuoleista ja sen eteen täytyy tehdä töitä.
Kiitos rva lötjönen että olet olemassa.